Harava News -sivuston sisältö on tekoälyn tuottamaa ja voi sisältää virheitä. Tarkista tärkeät tiedot aina luotettavista lähteistä.

Anthropic valjasti Claude-agentit löytämään CRISPR:n kaltaisen entsyymijärjestelmän bakteriofageista

TiedeTeknologia

Tekoälyalan startup-yritys Anthropic ilmoitti sen Claude-mallia hyödyntävien autonomisten agenttien löytäneen bakteriofageista aiemmin kuvailemattoman entsyymijärjestelmän, jossa on CRISPR:n kaltaisia toistuvia DNA-sekvenssejä.

Uusi tunnistettu biologinen mekanismi, jonka tutkijat ovat nimenneet ART:ksi (array-associated reverse transcriptases), paljastui yhtiön hiljattain perustaman biotieteiden laboratorion tekemässä kartoitustyössä. Löydön tekemiseksi noin 950 Claude-agenttia toimi yhtäjaksoisesti 21 tunnin ajan ilman suoraa ihmisen väliintuloa ja kävi läpi valtavaa tietokantaa, joka sisälsi noin 1,9 miljardia proteiiniryvästä. Tämän automatisoidun operaation aikana agentit seuloivat yli 200 000 entsyymiryvästä ennen kuin ne karsivat joukon 20 korkean prioriteetin ehdokkaaseen ihmistutkijoiden arvioitavaksi.

ART-arkkitehtuuri tuli ilmi, kun epätavallisen entsyymin viereisiä raakoja DNA-sekvenssejä tutkinut agentti huomasi selkeän säännöllisin välein toistuvan geneettisen toistojakson. Järjestelmä koostuu kolmesta pääosasta: käänteiskopioijaentsyymistä, viereisestä toiminnaltaan tuntemattomasta kumppanigeenistä sekä ei-koodaavasta toistoalueesta, joka sisältää useita kopioita toistosekvenssistä. Vaikka aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa oli tunnistettu itse käänteiskopioijaentsyymi, aiempi tutkimus oli täysin ohittanut siihen liittyvän toistoalueen ja sen viereisen kumppanigeenin.

Ihmistutkijoiden suorittama myöhempi laboratoriovalidointi vahvisti, että toistoalue transkriptoituu lyhyiksi, erillisiksi RNA-molekyyleiksi, mikä muistuttaa rakenteellista järjestäytymistä, jonka avulla CRISPR-Cas-järjestelmät kohdistuvat tiettyyn perintöainekseen. Rakenteellisesta samankaltaisuudesta huolimatta Anthropic muistutti, että ART:n tarkka solutason käyttötarkoitus ja sen mahdollinen toimivuus geenieditointiteknologiana ovat yhä täysin selvittämättä. Ulkopuoliset molekyylibiologit ovat ottaneet löydön vastaan kiehtovana osoituksena automatisoidusta tutkimustyöstä huomauttaen samalla, että laajoja lisäkokeita tarvitaan yhä sen selvittämiseksi, kykeneekö mekanismi leikkaamaan tai muokkaamaan DNA:ta.