Paavi Leo XIV varoitti maailman johtajia ja diplomaatteja Pariisissa siitä, että tekoälyn ja bioteknologian valvomaton kehitys uhkaa perimmäistä ihmisarvoa, ja vetosi siihen, että nopea teknologinen innovointi säilyisi eettisille periaatteille alisteisena.
Puhuessaan sekä Élysée-palatsissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin rinnalla että UNESCOn päämajassa paavi käsitteli yhteiskunnallisia vaaroja, joita inhimillisten ydinkykyjen siirtäminen laskennallisille koneille aiheuttaa. Hän ilmaisi huolensa siitä, että yhteiskunnat ovat joutumassa konekeskeisen elämäntavan pauloihin, ja varoitti ihmisten välisten siteiden sekä inhimillisen heijastelun rapautuvan ilman tinkimätöntä moraalista arviointikykyä. UNESCOssa pitämässään puheessa paavi nosti esiin huolestuttavan modernin ristiriidan, jossa automatisoituja ohjelmistoja ylistetään älykkäiksi samalla kun haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset joutuvat kamppailemaan itseisarvonsa tunnustamisen puolesta.
Hän varoitti, että kun ihmisarvoa mitataan puhtaasti tehokkuuden ja taloudellisen hyödyn mittareilla, ikääntyneitä, sairaita ja syrjäytyneitä kohdellaan helposti kertakäyttöisinä. Paavi varoitti myös sääntelemättömästä bioteknologiasta ja kaupallistuneesta tieteestä painottaen, etteivät tekniset valmiudet saa koskaan vaarantaa ihmiselämän pyhyyttä. Ensyklikaansa *Magnifica Humanitas* tukeutuen hän kehotti kansainvälisiä instituutioita edistämään eettistä kasvatusta, jotta ihmiset oppisivat vaalimaan inhimillisyyttään pelkän vallan kerryttämisen sijaan.
Leo korosti, että tieteellinen tutkimus hylkää todellisen tarkoituksensa aina, kun teknologinen edistys toimii ilman moraalista vastuuta. Päättäessään Pariisissa esittämänsä vetoomukset paavi julisti, että nykyaikaisten innovaatioiden on aktiivisesti palveltava yhteistä hyvää sen sijaan, että ne muuttuisivat alistamisen ja epäoikeudenmukaisuuden välineiksi.