Ukrainan mukaan pitkän kantaman iskujen sarja on lamauttanut 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista, joskaan väitettä ei ole vahvistettu riippumattomasti ja Moskova on myöntänyt sen vain osittain.
Ukrainan puolustusministeriö kertoi iskujen kohdistuneen jalostamoihin ja niihin liittyviin laitoksiin Moskovassa, Jaroslavlissa, Laukaansuussa, Permissä, Saratovissa, Syzranissa ja muilla paikkakunnilla. Kiova kuvaili operaatiota merkittäväksi iskuksi Venäjän taloudelle ja sen kyvylle huoltaa asevoimiaan. Venäjän viranomaiset eivät ole julkistaneet omaa arviotaan infrastruktuurivahingoista, mutta presidentti Vladimir Putin totesi 1. lokakuuta jalostamoiskujen maksaneen Venäjälle noin yhden prosentin bruttokansantuotteesta.
Putin luonnehti iskujen taloudellisia vaikutuksia vain osittaisiksi antaen ymmärtää, että Moskova kiistää Kiovan arvion laajemmasta vaikutuksesta. Iskuja on edeltänyt kuukausia jatkunut ukrainalaisdroonien iskujen sarja energiakohteisiin eri puolilla Venäjää. International Energy Agency ilmoitti Venäjän jalostamotuotannon pudonneen kesäkuussa alimmalle tasolleen yli kahteen vuosikymmeneen samalla, kun bensiinintuotanto laski noin 20 prosenttia ja dieselintuotanto lähes 30 prosenttia edellisvuodesta.
Moskova on vastannut tilanteeseen polttoaineen vientirajoituksilla ja muilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on turvata kotimainen saatavuus.