EU-johtajat aloittivat kaksipäiväisen huippukokouksen Brysselissä torstaina 15. lokakuuta energiakustannusten, kiinalaisen tuonnin ja unionin seuraavaa pitkän aikavälin budjettia koskevien syvien erimielisyyksien varjostaessa neuvotteluja.
Unionin 27 jäsenmaata pohtivat keinoja hillitä korkeita energianhintoja kotitalouksien ja yritysten kärsiessä polttoainekustannusten paineesta, ja samalla tarkastellaan pitkän aikavälin toimia Euroopan fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Kauppa Kiinan kanssa on toinen kiistakysymys: Euroopan komissio pääsi hiljattain Pekingin kanssa sopimukseen kiinalaisten hybridiautojen tuonnin rajoittamisesta, mutta johtajat etsivät laajempia keinoja vastata kasvavaan tuontiin ja suojella EU:n teollisuutta. Raportin mukaan unionin tavarakaupan alijäämä Kiinan kanssa oli 360 miljardia euroa vuonna 2025.
Budjetin osalta liittokansleri Friedrich Merz totesi jäsenmaiden olevan edelleen kaukana toisistaan, kun Saksan kaltaiset nettomaksajat ovat vastakkain enemmän EU-rahoitusta saavien maiden kanssa. Neuvottelut koskevat vuosien 2028–2034 budjettia, ja johtajien on punnittava maatalouden ja alueiden tukea vaatimuksiin investoida kilpailukykyyn ja muihin painopisteisiin. Myös energiapolitiikka herättää kiistoja: kuusi maata vaati EU:n päästökauppajärjestelmän seuraavan vaiheen lykkäämistä kustannussyistä, mutta kyseinen ehdotus hylättiin.
Huippukokouksen asialistalla on lisää keskusteluja kilpailukyvystä, pitkän aikavälin budjetista ja energiatoimista, ja kiistat korostavat sitä, miten vaikeaa unionille voi olla yhteisen ratkaisun löytäminen.