Kazakstan on aloittanut 1,8 miljardin dollarin kuparisulaton rakentamisen Aktogayn lähellä, ja tuotannon on määrä alkaa vuonna 2030.
Mitä laitoksessa tehdään
KAZ Minerals rakentaa laitosta, ja Kiinan NFC toimii teknisenä kumppanina. Laitoksen suunniteltu vuosituotanto on 300 000 tonnia katodikuparia sekä kultaa, hopeaa ja rikkihappoa. Presidentti Kassym-Jomart Tokayev johti rakennustöiden aloitustilaisuutta, mutta laitos on vielä rakennettava, varustettava ja otettava käyttöön.
Hankkeen tavoitteena on käsitellä enemmän kuparirikastetta Kazakstanissa. KAZ Mineralsin toimitusjohtaja sanoi kesäkuussa, että yhtiö vie rikastetta ja aikoo jalostaa oman materiaalinsa kotimaassa. Alkuperäisessä sopimuksessa raaka-aineeksi nimettiin yhtiön Aktogayn ja Bozshakolin toiminnasta saatava rikaste. NFC vastasi suunnittelusta ja laitehankinnoista, kun taas NFC Kazakhstanin oli määrä hoitaa rakentaminen ja käyttöönotto.
Kotimaisen jalostuksen rajat
Tokayev on esitellyt sulattoa keinona vahvistaa kotimaista metallurgista teollisuutta ja hyödyntää maan luonnonvaroja paremmin. Katodikupari ei kuitenkaan ole lankaa, kaapelia tai koneita. Laitos voisi pitää enemmän sulatus- ja jalostustyötä Kazakstanissa synnyttämättä kuitenkaan itsessään laajaa jatkojalostusteollisuutta.
Kazakstan tuotti vuonna 2025 yhteensä 471 000 tonnia jalostettua kuparia ja vei saman vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana 400 800 tonnia. Tokayevin mukaan uuden laitoksen kapasiteetti riittää täysin kattamaan kotimaisen tarpeen, mutta rakennustöiden aloitusta koskevassa tiedotteessa ei esitetä erillistä lukua kysynnästä. 300 000 tonnin kapasiteetti on suunnittelutavoite, ei tae tuotannosta eikä mittari sille, kuinka paljon paikalliset valmistajat ostavat kuparia.
Kustannukset ja aikataulu ovat muuttuneet
Kun rakennussopimuksesta ilmoitettiin kesäkuussa 2024, alustavaksi kustannusarvioksi annettiin 1,5 miljardia dollaria ja käyttöönoton oli määrä tapahtua vuoden 2028 loppuun mennessä. Kesäkuussa 2026 KAZ Mineralsin toimitusjohtaja arvioi tuotannon alkavan vuosina 2030–2031. Lokakuussa julkaistussa aloitustiedotteessa nykyiseksi tavoitteeksi ilmoitetaan vuosi 2030 ja investoinnin arvioksi noin 1,8 miljardia dollaria.
Artikkelissa siteeratuissa julkisissa lausunnoissa ei selitetä kustannusten muutosta eikä täsmennetä rahoitusjärjestelyjä. NFC:n rooli suunnittelussa ja rakentamisessa ei tarkoita, että se olisi sitoutunut rahoittamaan hankkeen. Aloitustilaisuuden aineistossa jää myös avoimia kysymyksiä laitoksen tarvitsemasta infrastruktuurista, kuten sähkönsaannin järjestelyistä.
Seuraavaksi testataan rakentamisen eteneminen
Hanke edellyttää nyt suunnittelua ja laitehankintoja, rakentamista, rekrytointia, testausta ja käyttöönottoa. Vuoden 2024 hallituksen tiedotteessa kerrottiin, että sulatusteknologia täyttäisi kansainväliset ympäristöstandardit. Tuoreessa aloitustiedotteessa painotetaan työntekijöiden turvallisuutta ja aikataulussa pysymistä. Työpaikkoja odotetaan syntyvän yli 1 000, ja ensimmäisen katodikuparin odotetaan valmistuvan vuonna 2030.
Maailmanlaajuiset ennusteet osoittavat eri suuntiin. Kansainvälinen kuparitutkimusryhmä ennustaa jalostetun kuparin ylijäämäksi 104 000 tonnia vuonna 2026 ja 368 000 tonnia vuonna 2027. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että nykyiset ja julkistetut kaivoshankkeet voivat jättää kuparin tarjonnan noin 25 prosenttia kysynnästä jälkeen vuoteen 2035 mennessä. Ennusteet koskevat eri ajanjaksoja ja toimitusketjun eri osia. Sulatto lisää jalostuskapasiteettia, ei kaivoksista saatavan kuparin määrää, joten sen merkitys riippuu raaka-aineen saatavuudesta, aikataulusta ja kysynnästä.
Mistä hankkeen onnistumisen näkee
Hanke voisi pitää enemmän jalostusta ja siihen liittyviä työpaikkoja Kazakstanissa sekä tarjota ostajille pitkällä aikavälillä uuden jalostetun kuparin lähteen. Lähiajan ratkaisevia kysymyksiä ovat, selkiytyvätkö rahoitus- ja infrastruktuurisuunnitelmat, pysyykö rakentaminen aikataulussa ja alkaako tuotanto vuonna 2030. Siihen asti ilmoitettu kapasiteetti on tavoite, ei uutta kuparitarjontaa.