Afganistanin talvea koskevan ennusteen mukaan 19,2 miljoonaa ihmistä voi kärsiä kriisitason ruokaturvattomuudesta tai sitä vakavammasta tilanteesta marraskuusta 2026 huhtikuuhun 2027.
Yhä useampi kärsii talvella nälästä
YK:n tukema Integrated Food Security Phase Classification (IPC) arvioi, että syys- ja lokakuussa 2026 kriisitason nälästä tai sitä vakavammasta tilanteesta kärsi 15,9 miljoonaa ihmistä, joista 3,4 miljoonaa oli hätätilanteessa. Talven niukkuuskaudella määrän ennustetaan nousevan 19,2 miljoonaan ihmiseen eli 38 prosenttiin väestöstä; heistä viisi miljoonaa on hätätilanteessa. Tämä on 1,8 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.
Nämä ovat ennusteita, eivät julistus siitä, että maassa vallitsisi nälänhätä. IPC-järjestelmässä hätätila on vaihe 4; vaihe 5 on katastrofi/nälänhätä.
Ruokaa on, mutta monilla ei ole varaa siihen
Suotuisammat sateet ja onnistuneempi viljelykausi ovat hyödyttäneet viljelykasveja ja laidunmaita. IPC:n mukaan avun väheneminen kuitenkin heikentää kotitalouksien kykyä selviytyä kriiseistä. OCHA:n tiedottaja Olga Cherevko kertoi eteläiseen ja koilliseen Afganistaniin tekemistään vierailuista ja kuvaili, kuinka toreilla oli ruokaa, mutta perheet näkivät nälkää, koska niillä ei ollut rahaa, tuloja tai muuta tukea. Talvella haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tavoittaminen voi olla vaikeampaa, joten apua on toimitettava ennen kuin perheiltä loppuvat vaihtoehdot.
IPC mainitsee heikon ostovoiman, työttömyyden, inflaation, tuotantopanosten hintojen nousun, kaupan häiriöt ja rajajännitteet Pakistanin kanssa. FAO ja World Food Programme (WFP) nostavat esiin myös elintarvikkeiden ja kuljetusten korkeat hinnat, työpaikkojen vähyyden sekä sen, että yli 1,2 miljoonaa afganistanilaista on palannut tänä vuonna Iranista ja Pakistanista. Parempi sato voi kasvattaa ruokatarjontaa palauttamatta kuitenkaan työpaikkoja, palkkoja tai perheiden mahdollisuuksia ostaa ravitsevaa ruokaa.
Pitkäaikaiset vaikeudet jättävät perheet alttiiksi kriiseille
Vuosikymmenten konfliktit, köyhyys ja ilmastoshokit ovat heikentäneet kotitalouksien kykyä toipua vastoinkäymisistä. IPC:n mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maattomat perheet, tilapäistyöntekijät, paluumuuttajat, naisten johtamat kotitaloudet sekä maataloudesta riippuvaiset ihmiset. Ne, joilla on vain vähän säästöjä tai omaisuutta, saattavat joutua myymään elannon hankkimiseen tarvittavaa omaisuutta tai vähentämään ruoan määrää, mikä vaikeuttaa toipumista entisestään.
Avun saantia vaikeuttavat rahoitus- ja pääsyesteet
OCHA:n vuoden 2026 humanitaarisessa suunnitelmassa pyydettiin 1,71 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Elokuun 26. päivään mennessä sen rahoitusseurantaan oli kirjattu 509,3 miljoonaa dollaria eli 29,7 prosenttia. OCHA huomautti, ettei seuranta kattanut kaikkia resursseja, mutta kertoi avustustoimien olevan silti vakavasti rajoitettuja. Järjestön mukaan rahoitusvaje oli jo johtanut palvelupisteiden sulkemiseen, avun keskeyttämiseen, kattavuuden supistamiseen ja toimitusketjujen häiriöihin. Noin kolmannes ravitsemuspalvelujen toimipisteistä oli sulkenut ovensa tai keskeyttänyt toimintansa, pääasiassa rahoitusleikkausten vuoksi.
OCHA:n pääsyä koskevassa arviossa luetellaan hankkeiden hyväksymiseen liittyvät viivästykset, liikkumisen ja rajanylityksen rajoitteet, rahoituksen vähennykset, hallinnollinen puuttuminen ja ohjelmien häirintä sekä naispuolisiin avustustyöntekijöihin ja avunsaajiin kohdistuvat rajoitukset. Nämä esteet voivat hidastaa avun toimittamista erityisesti naisille ja tytöille sekä vaikeuttaa syrjäisten yhteisöjen tavoittamista ennen kuin talvinen matkustaminen käy hankalammaksi.
Myös lasten terveys on vaarassa
IPC arvioi, että 4,04 miljoonaa 6 kuukauden–5 vuoden ikäistä lasta tarvitsee akuutin aliravitsemuksen hoitoa vuonna 2027; lähes 1,1 miljoonassa tapauksessa aliravitsemus on vakavaa. Sen mukaan aliravitsemusta pahentavat ruokaturvattomuuden lisäksi sairaudet, puutteellinen vesi- ja sanitaatiohuolto sekä ravitsemuspalvelujen heikompi saatavuus. Myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvilla rajoituksilla on merkitystä, sillä äitien terveys, terveydenhuollon saatavuus ja naisten mahdollisuudet ansaita elantonsa vaikuttavat lasten ravitsemukseen.
Avustusjärjestöt vaativat toimia ennen talven pahenemista: ruoka-apua on lisättävä, karja ja muu tuotanto-omaisuus turvattava, viljelijöitä tuettava ennen kylvökauden alkua sekä ravitsemus- ja peruspalvelut pidettävä saatavilla. IPC suosittelee myös varautumaan uusiin paluumuuttajiin ja hyödyntämään varhaisvaroituksia. Ennustettu kehitys ei ole väistämätön; rahoituksen, tarvikkeiden ja lupien on saavuttava vaarassa olevien ihmisten luo ajoissa.