Armenian pääministeri Nikol Pashinyanin mukaan Venäjällä ja Armeniassa toimivat piirit käyttävät kaupan rajoituksia ja poliittisia jännitteitä Armenian horjuttamiseen ja sen itsenäisyyden heikentämiseen.
Mitä Pashinyan väitti
Pashinyan sanoi 22. lokakuuta, että Venäjällä ja Armeniassa toimivat piirit yrittivät lietsoa talouspaineesta ja poliittisista jännitteistä maan sisäistä epävakautta. Hänen mukaansa kyseessä oli jo kolmas tällainen yritys kolmen vuoden aikana. Hän ei nimennyt armenialaisia toimijoita eikä esittänyt julkisia todisteita koordinoidusta suunnitelmasta, joka yhdistäisi heidät Venäjän viranomaisiin; rajoitusten taustalla olevista syistä kiistellään yhä.
Hän esitti kommenttinsa samaan aikaan, kun Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan ja Kirgisia jakoivat raportin, jossa ehdotetaan Venäjän johtaman Euraasian talousunionin (EAEU) sopimusjärjestelyjen keskeyttämistä Armenian kanssa.
Miten suhde muuttui
Armenia luotti pitkään Venäjään turvallisuuskumppaninaan. Suhde menetti uskottavuutensa Jerevanissa, kun Venäjä ei estänyt Azerbaidžanin tunkeutumisia Armenian alueelle vuosina 2021 ja 2022 eikä Venäjän rauhanturvaajien onnistunut estää Azerbaidžanin vuoden 2023 haltuunottoa Vuoristo-Karabahissa. Yli 100 000 etnistä armenialaista pakeni.
Armenia jäädytti osallistumisensa Venäjän johtamaan Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöön ja alkoi laajentaa suhteitaan länsimaisiin kumppaneihin. Vuonna 2025 säädetty laki käynnisti EU-jäsenyyteen tähtäävän prosessin, mutta Armenia pysyi EAEU:n jäsenenä. Venäjä on edelleen merkittävä armenialaisten vientituotteiden kohdemaa ja tärkeä maakaasun lähde.
EAEU:n ehdotus ja siihen liittyvät riskit
Keväästä 2026 lähtien Venäjän viranomaiset ovat rajoittaneet yhä useampien Armeniasta peräisin olevien tuotteiden tuontia. Niihin kuuluvat kivennäisvesi, kukat, alkoholijuomat, maataloustuotteet, kala ja maitotuotteet. Venäjän valvontaviranomaiset vetoavat turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyviin huoliin. Armenian mukaan rajoitukset rikkovat EAEU:n sääntöjä. Koska rajoitukset ajoittuvat kesäkuun parlamenttivaaleja edeltävään kampanja-aikaan, tarkkailijat ovat pitäneet niitä mahdollisena painostuskeinona, mutta ajoitus yksinään ei todista poliittista tarkoitusta.
Neljä EAEU:n jäsenmaata katsoo, että Armenian EU-linja on ristiriidassa sen velvoitteiden kanssa, ja ehdottaa sopimusjärjestelyjen yhteistä keskeyttämistä siihen asti, kunnes maan tulevasta suunnasta järjestetään kansanäänestys. Sopimuksessa ei määritellä menettelyä jäsenen erottamiseksi tai sen jäsenyyden yksipuoliseksi keskeyttämiseksi, joten raportti on ehdotus, ei erottamispäätös. Siinä varoitetaan talouden mahdollisesta yli 15 prosentin supistumisesta; Armenian talousministeri kutsui tätä skenaariota liioitelluksi. Raportin mukaan EAEU-kaupan osuus Armenian kokonaiskaupasta oli 37,8 prosenttia vuonna 2025, kun taas Armenian osuus kunkin muun jäsenmaan kaupasta jäi alle yhteen prosenttiin.
Viejät etsivät uusia ostajia
Venäläisistä ostajista riippuvaiset maanviljelijät ja pienemmät yritykset kärsivät välittömiä tappioita. JAMnewsin haastattelemat maanviljelijät kertoivat myyvänsä tuotteitaan paikallisesti vähäisellä voitolla tai ilman voittoa. Hallitus tarjosi viejille syyskuun lopulla 4,5 miljardia dramia lisätukea, ja yritykset etsivät muita ostajia.
EU hyväksyi väliaikaisen tullien vapauttamisen, joka koskee noin 80:tä prosenttia Armenian EU:hun suuntautuvasta viennistä kahden vuoden ajan suojalausekkeiden puitteissa. Se tarjoaa vaihtoehtoisen reitin, mutta ei nopeasti korvaa vakiintuneita venäläisiä asiakkaita eikä poista uusien markkinoiden etsimisestä aiheutuvia kustannuksia.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Analyytikot ovat tulkinneet vaaleja edeltävät rajoitukset keinoksi saada äänestäjät ja viranomaiset tuntemaan Armenian Eurooppaan suuntautumisen kustannukset. Venäjän mukaan rajoitukset ovat vastaus sääntöjen noudattamatta jättämiseen sekä huoliin EU:n ja EAEU:n sääntöjen yhteensopimattomuudesta. Pashinyanin syytös nostaa esiin suvereniteettiin liittyvät kysymykset, mutta ei todista, kuka määräsi rajoituksista tai miksi. Hänen hallituksensa pyrkii monipuolistamaan suhteitaan, mutta ei väitä voivansa nopeasti katkaista taloussuhteita Venäjään.
Armenia on pyytänyt Euraasian talouskomissiota tunnustamaan rajoitukset kaupan esteiksi; komission arvioinnin odotetaan kestävän 60–90 päivää. Neljän maan raportti on määrä käsitellä EAEU:n seuraavassa huippukokouksessa joulukuussa, ja Pashinyanin sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin odotetaan keskustelevan ennen sitä. Jäsenen erottamisesta tai suhteiden täydellisestä katkaisemisesta ei ole päätetty. Armenian haasteena on monipuolistaa talouttaan ja samalla säilyttää pääsy Venäjän markkinoille ja energiantoimituksiin, joista se on yhä riippuvainen.