ETH Zurichin tutkijat ovat kehittäneet solunsisäisen RNA-arkiston, joka säilyttää tietoja geenien aktiivisuudesta useita päiviä ja mahdollistaa ohimenevien vasteiden havaitsemisen niiden päätyttyä.
Järjestelmä, jota kutsutaan ”recordanelleksi”, kerää RNA-molekyylejä, jotka kertovat, mitkä geenit ovat aktiivisia. Se suojaa molekyylejä solujen entsyymeiltä, jotka tavallisesti hajottavat RNA:ta. Tavallinen RNA-mittaus antaa kertaluonteisen tilannekuvan ja tuhoaa tutkitun solun.
Arkisto mahdollistaa tietojen säilyttämisen myöhempää tutkimusta varten. Ihmissoluilla tehdyissä laboratoriokokeissa ryhmä löysi arkiston avulla todisteita vasteesta molekyyliin, joka välittää immuunisignaalia. He pystyivät löytämään nämä todisteet vielä vasteen päätyttyä.
Tämä voisi auttaa tutkijoita tutkimaan ohimeneviä immuuni- tai stressireaktioita, jotka saattaisivat jäädä havaitsematta tavanomaisissa näytteenotoissa. Tutkijoiden mukaan menetelmä voi auttaa myös selvittämään, miksi jotkin syöpäsolut selviävät hoidosta. Soluista voitaisiin tutkia niiden aiempaa toimintaa sen jälkeen, kun ne on tunnistettu hoidon jälkeen selvinneiksi.
Kyseessä on laboratoriossa tehty demonstraatio, ei kliininen työkalu. Ryhmän tutkimusartikkeli julkaistiin Nature Biotechnology -lehdessä verkossa 22. lokakuuta 2026.