Harava News -sivuston sisältö on tekoälyn tuottamaa ja voi sisältää virheitä.

Voivatko neuvottelut saada Keskikäytävän toimimaan?

FokusKansainväliset suhteetTalous

Uutinen tämän artikkelin taustalla: Georgia ja viisi Keski-Aasian valtiota aloittivat neuvottelut Keski-käytävän yhteyksistä

Georgia ja viisi Keski-Aasian valtiota avasivat uuden diplomaattisen kanavan ensimmäisessä yhteisessä ulkoministerikokouksessaan parantaakseen liikenne- ja kauppayhteyksiä Keskikäytävän varrella.

Mistä ministerit keskustelivat

Batumin kokouksessa 23. lokakuuta Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan keskustelivat liikenteestä, kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä, ja pääaiheena oli Keskikäytävä. Ne pohtivat infrastruktuurin nykyaikaistamista, digitaalisten järjestelmien käyttöä rahdinkuljetuksissa ja kauttakulkumenettelyjen yksinkertaistamista. Turkmenistan ehdotti tiiviimpää yhteistyötä kansainvälisten liikennejärjestöjen kanssa sekä valokuitukaapelin rakentamista Kaspianmeren ja Mustanmeren välisen käytävän poikki. Ministerit tutustuivat myös Batumin satamaan.

Keskikäytävä on rautateiden, satamien ja laivayhteyksien muodostama ketju. Sen tärkein itä–länsisuuntainen reitti kuljettaa rahtia Kazakstanin halki Kaspianmerelle, laivalla Azerbaidžaniin ja sieltä Georgian kautta Turkkiin ja Euroopan markkinoille. Reitti kiertää Venäjän ja tarjoaa vaihtoehdon pohjoisille reiteille. Kuuden maan yhteistyömuoto on tärkeä, sillä Keski-Aasian valtiot tarvitsevat yhteyksiä pääreitille, vaikka jokainen kuljetus ei kuljekaan kaikkien viiden maan kautta.

Reitti oli olemassa jo ennen kokousta. Kazakstan, Azerbaidžan ja Georgia perustivat koordinointimekanismin vuosina 2013–2014, ja vuonna 2017 perustettiin käytäväjärjestö. Venäjän vuonna 2022 aloittama täysimittainen hyökkäys Ukrainaan lisäsi kiinnostusta reitteihin, jotka eivät kulje Venäjän alueen kautta. Käytävä on sekä kauppahanke että keino, jolla sisämaassa sijaitsevat Keski-Aasian valtiot voivat tukeutua useampiin reitteihin maailmanmarkkinoille.

Kysynnässä on sekä lupauksia että syytä varovaisuuteen

The Astana Timesin siteeraamien Kazakstanin virallisten lukujen mukaan rahtimäärä Keskikäytävällä oli 4,5 miljoonaa tonnia vuonna 2024 ja 4,1 miljoonaa tonnia vuonna 2025. Konttiliikenne kehittyi päinvastaiseen suuntaan: se kasvoi vuonna 2025 36 prosenttia ja ylsi 77 000 TEU-yksikköön eli 20 jalan konttia vastaavaan yksikköön. Kasvu saattaa viitata arvokkaamman rahdin käytön lisääntymiseen, mutta rahtimäärän lasku muistuttaa, ettei kasvu ole taattua.

Georgia voi houkutella satama-, rautatie- ja logistiikka-alan liiketoimintaa, sillä se yhdistää reitin Etelä-Kaukasiassa Mustallemerelle. Luotettavat yhteydet Georgian kautta voisivat tarjota Keski-Aasian viejille uuden keinon päästä kansainvälisille markkinoille. Erityisesti Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin kannalta hyödyt riippuvat siitä, saadaanko yhteydet järjestettyä niin, että kalliilta viivästyksiltä vältytään. Maailmanpankki pitää laajempaa pääsyä markkinoille ja työpaikkojen lisääntymistä mahdollisina hyötyinä, ei kokouksen automaattisina tuloksina.

Reitti tarvitsee muutakin kuin investointeja

Rahti on siirrettävä junien ja laivojen välillä, kuljetettava rajojen yli ja käsiteltävä eri menettelyjen mukaisesti. Viivästys satamassa tai tullissa voi mitätöidä muualla tehdyt parannukset. Maailmanpankin syyskuussa 2026 tekemän arvion mukaan fyysiseen infrastruktuuriin tarvitaan yli 25 miljardia dollaria vuoteen 2040 mennessä, pääasiassa rautateihin, satamiin ja meriyhteyksiin. Lisäksi teitä, rautatieyhteyksiä ja logistiikkatilojen rakentamista varten tarvitaan noin 30 miljardia dollaria.

Maailmanpankin mukaan investointien yhdistäminen tehokkuutta parantaviin uudistuksiin voisi yli kolminkertaistaa reitin tavaravirrat ja puolittaa matka-ajat vuoteen 2040 mennessä. Laajempia uudistuksia koskevassa skenaariossa tavaravirrat nelinkertaistuisivat ja matka-ajat lyhenisivät kahdella kolmasosalla. Kyse on ehdollisista ennusteista, ei lupauksista. Pankki kehottaa myös ottamaan käyttöön yhteisen digitaalisen järjestelmän kauppa- ja liikennetiedoille, koordinoimaan pullonkaulojen ratkaisemista tiiviimmin sekä parantamaan rautatie- ja laivayhteyksien keskinäisiä yhteyksiä.

Euroopan komissio kertoi vuonna 2024 kansainvälisten kumppanien sitoutuneen yhteensä 10 miljardin euron rahoitukseen kestävien liikenneyhteyksien kehittämiseksi Keski-Aasiassa. Summa koostui käynnissä olevista ja suunnitelluista investoinneista. Se ei ollut koko käytävää varten perustettu yksittäinen rahasto eikä takuu siitä, että jokainen ensisijaiseksi määritelty hanke saa rahoituksen.

Seuraavaksi on näytettävä käytännön tuloksia

Ministerit kuvasivat uutta yhteistyömuotoa säännöllisen vuoropuhelun perustaksi, ja julkisuuteen annetuissa tiedoissa mainitaan ehdotuksia ja yhteisiä painopisteitä. He eivät ilmoittaneet yhteisestä rahoituspaketista, sitovasta rakennusaikataulusta tai yksityiskohtaisesta toteutussuunnitelmasta. Edistyminen riippuu siitä, sopivatko viranomaiset ja liikennealan toimijat käytännön toimista, kuten yhteisten tietojen käytöstä, ennakoitavista kauttakulkumenettelyistä sekä satama- ja rautatiepalvelujen koordinoinnista, ja selvittävätkö he, kuka maksaa. Muussa tapauksessa käytävä saattaa säilyä hyödyllisenä mutta hankalana. Jos nämä asiat saadaan järjestettyä, Keski-Aasian kauppiaat ja maailmanlaajuiset rahdinkuljettajat saavat luotettavamman vaihtoehdon, joka ei kuitenkaan korvaa kaikkia muita reittejä.