Serbian opiskelijoiden tukeman Opiskelijalistan ennustetaan saavan parlamenttienemmistön lähes kaksi vuotta kestäneiden protestien jälkeen, ja Aleksandar Vučić myönsi tappionsa.
Tragediasta liikkeeksi
Liike sai alkunsa, kun rautatieaseman betoninen katos Novi Sadissa romahti 1. marraskuuta 2024 ja surmasi 16 ihmistä. Tragedia herätti kysymyksiä siitä, miten hiljattain kunnostettu julkinen infrastruktuuri saattoi pettää ja ketkä joutuisivat vastuuseen. Opiskelijat aloittivat muistovalvojaisilla ja vastuunkantoa koskevilla vaatimuksilla, ja protestit kasvoivat laajempien korruptioon, heikkoon valvontaan ja rankaisemattomuuteen liittyvien huolten myötä.
Opiskelijat järjestivät kampuksilla saartoja ja avoimia kokouksia eli plenum-kokouksia, joissa ihmiset keskustelivat toimintatavoista ja äänestivät niistä. Hajautettu rakenne auttoi protesteja leviämään ilman yksittäistä johtajaa tai vakiintunutta oppositiopuoluetta. Mukaan liittyivät maanviljelijät, asianajajat, taiteilijat ja muut, muun muassa maaliskuussa 2025 järjestetyssä valtavassa Belgradin mielenosoituksessa. Vaalissa liike asetti ehdolle 250 henkilöä, muun muassa tutkijoita, lääkäreitä, asianajajia, näyttelijöitä ja maanviljelijöitä.
Riskinotto ja osittainen ääntenlaskenta
Aleksandar Vučićin Serbian edistyspuolue on ollut hallituksessa vuodesta 2012, ja Vučić on ollut Serbian keskeinen poliittinen hahmo vuodesta 2014. Syyskuussa hän julisti ennenaikaiset parlamenttivaalit, vaikka seuraavia vaaleja ei ollut määrä pitää ennen vuotta 2027. Hän erosi presidentin virasta ja kampanjoi pääministeriksi. Analyytikot pitivät ennenaikaisia vaaleja yrityksenä hallita pahenevaa kriisiä aikataululla, jonka he uskoivat suosivan hallitusleiriä. Sen sijaan se antoi protestiliikkeelle vaalikamppailun, jota se oli pitkään vaatinut.
Vučić myönsi tappionsa sunnuntaina 25. lokakuuta vedoten omaan tulosotokseensa. Serbian vaalilautakunta ilmoitti erikseen maanantaina osittaisen ääntenlaskennan tulokset: Opiskelijalista oli saanut 52,54 prosenttia ja Vučićin tukema lista 39,29 prosenttia, kun 8 077:n 8 392 äänestyspaikan tulokset oli käsitelty. Äänestysprosentti oli 68,78, korkein yli kolmeen vuosikymmeneen. Paikkalaskelmien mukaan Opiskelijalista saisi noin 138–140 paikkaa parlamentin 250 paikasta; enemmistöön tarvitaan 126 paikkaa. Ääntenlaskenta oli kesken, mutta ennusteiden mukaan se voisi hallita ilman koalitiokumppania.
Voitto tuo mukanaan haasteita
Ennustettu tulos ei tarkoita, että tarkkailijat olisivat pitäneet vaalikampanjaa reiluna. Etyjin alustavan arvion mukaan hallituspuolueen edut, kuten valtion resurssien väärinkäyttö, sekä raportit äänestäjiin, ehdokkaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneesta painostuksesta heikensivät kampanjoiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Vaalipäivän tarkkailijat raportoivat myös uhkailusta ja ongelmista äänestyssalaisuuden toteutumisessa. Nämä huolet ovat erillisiä ääntenlaskennasta, jossa Opiskelijalista oli selvässä johdossa.
Opiskelijalista kertoo haluavansa torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, parantaa koulutusta ja elintasoa sekä vahvistaa tiedotusvälineiden vapautta ja instituutioiden riippumattomuutta. Hallitseminen edellyttää päätöksiä laeista, talousarvioista, nimityksistä ja tutkinnasta. Sen ehdokkailla on vain vähän kokemusta valtakunnan tason hallinnosta, ja hajautetun liikkeen on valittava pääministeri ja pidettävä toimintakykyinen enemmistö koossa. Hallituspuolueen syrjäyttäminen on yksi askel; instituutioiden toimintatapojen muuttaminen on vaikeampaa.
Mitä seuraavaksi?
Ulkopolitiikka voi koetella liikkeen yhtenäisyyttä. Opiskelijalistan ehdokkaat ovat sanoneet Kosovon olevan yhä osa Serbiaa ja nostaneet esiin mahdollisuuden järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Serbian tie EU-jäsenyyteen on pysähtynyt demokraattisia uudistuksia ja Kosovoon liittyviä suhteita koskevien kiistojen vuoksi. Liike ei ole luvannut liittyä EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Nämä kannat voivat vaikeuttaa pyrkimyksiä parantaa suhteita Brysseliin, joka on merkittävä kauppakumppani.
Vaalilautakunnan on saatettava ääntenlaskenta loppuun, ja uuden parlamentin on muodostettava hallitus. Serbian vaalisäännöt antavat parlamentille sen kokoontumisesta lukien 90 päivää hallituksen valitsemiseen. Opiskelijalista ei ole nimennyt pääministeriehdokasta. Vaalit ovat murtaneet Vučićin parlamentaarisen ylivallan, mutta se, heikentävätkö ne hänen laajempaa vaikutusvaltaansa, riippuu siitä, miten uusi enemmistö käyttää valtaansa.