Algerian parlamentti hyväksyi maajoukkojen lähettämisen Nigeriin; kyseessä on maan ensimmäinen joukkojen lähettäminen ulkomaille sitten vuoden 1973.
Mitä hyväksyntä mahdollistaa
Lokakuun 25. päivänä järjestetty äänestys täytti Algerian perustuslain edellyttämän vaatimuksen. Presidentti Abdelmadjid Tebboune hyväksyi joukkojen lähettämisen seuraavana päivänä Nigerin pyydettyä sotilaallista apua. Ilmoitettu tarkoitus on suojella maiden yhteisiä taloudellisia ja energiaan liittyviä etuja.
Kohteeksi on kerrottu Madama Pohjois-Nigerissä, lähellä Libyan rajaa, entisen ranskalaisen sotilastukikohdan alueella. Viranomaiset eivät ole kertoneet joukkojen kokoa, saapumisajankohtaa tai tarkkaa tehtävää. Reuters kertoi äänestyksestä uutisoidessaan, ettei Madamaan ollut tuolloin virallisesti saapunut joukkoja. Algeria oli jo lähettänyt lentokoneita Nigeriin elokuussa, joten uusi askel on maajoukkojen lähettämisen hyväksyminen.
Panoksena olevat energiaintressit
Algerian valtion energiayhtiöllä Sonatrachilla on intressejä Nigerin Kafran alueella. Sen tytäryhtiö ENAFOR aloitti siellä elokuussa koeporauksen selvittääkseen, sisältääkö alue öljyä ja olisiko sen hyödyntäminen kaupallisesti kannattavaa.
Algeria, Niger ja Nigeria edistävät myös suunnitelmaa Trans-Saharan-kaasuputkesta, jonka tarkoituksena on kuljettaa nigerialaista kaasua Nigerin kautta Algeriaan ja edelleen Euroopan vientiyhteyksiin. Sonatrach aloitti Algerian osuuden rakennustyöt kesäkuussa, mutta valtioiden rajat ylittävä hanke on yhä pitkän aikavälin projekti. Madaman, öljynetsinnän ja mahdollisen tulevan putkireitin tarkka yhteys on epäselvä.
Turvallisuusyhteistyö tiivistyy
Nigeriin kohdistuu jatkuvia aseellisten ryhmien hyökkäyksiä, myös maan pohjoisrajalla. Elokuussa Niameyssä tehty epäonnistunut kapinayritys toi lisäksi esiin sotilashallinnon vakauteen kohdistuvan erillisen uhan. Nigerin pyynnöstä Algeria lähetti hävittäjiä ja tukikoneita. Maajoukkojen lähettämisen hyväksymistä edelsi Nigerin puolustusministerin vierailu ja äskettäin allekirjoitettu sotilasyhteistyöpöytäkirja, jonka ehtoja ei ole julkistettu.
Suhteet olivat olleet vaikeat siitä lähtien, kun Algeria tuomitsi Nigerin vuoden 2023 vallankaappauksen. Jännitteet kiristyivät entisestään Algerian ammuttua alas malilaisen lennokin lähellä rajaa vuonna 2025, minkä jälkeen Niger, Mali ja Burkina Faso kutsuivat suurlähettiläänsä pois Algerista. Suhteet ovat parantuneet tänä vuonna muun muassa Nigerin presidentin ja puolustusministerin vierailujen ansiosta. Nigerillä on Algerian kanssa pitkä aavikkoraja, jonka tuntumassa epävakaus, hyökkäykset ja salakuljetus voivat uhata turvallisuutta.
Operaation rajat ovat yhä epäselvät
Algeria on pitkään suhtautunut vastahakoisesti joukkojen lähettämiseen ulkomaille, mikä heijastaa maan painotusta suvereniteettiin ja puuttumattomuuteen. Vuonna 2020 tehty perustuslain muutos loi mahdollisuuden lähettää joukkoja ulkomaille, mutta siihen tarvitaan hyväksyntä parlamentin kummankin kamarin kahden kolmasosan enemmistöltä. Senaattori Belkacem Boulghiti kuvaili operaatiota suojelutoimeksi, ei sotaan lähtemiseksi.
Nigerin kutsuma Algerian joukko-osasto voisi auttaa Nigeriä suojelemaan arvokkaita hankkeita ja vahvistamaan pohjoista turvallisuusvyöhykettään. Algerialle se voisi vähentää sen investointeihin kohdistuvia riskejä. Algerian etujen suojelemiseen rajattu tehtävä voi kuitenkin herättää kiistaa, jos joukkojen tehtävät tai läsnäolo laajenevat, ja naapurimaat saattavat nähdä sen laajempana muutoksena alueellisessa voimatasapainossa.
Nigerin puolustusvoimien komentaja on käynyt Madamassa keskusteluissa paikallisten komentajien kanssa, mutta operaatiolle ei ole ilmoitettu julkista aikataulua tai selvää rajaa. Sotilaiden määrä sekä se, vartioivatko he kohteita, osallistuvatko partiointiin vai hoitavatko laajempia turvallisuustehtäviä, ovat yhä tuntemattomia.