Venäjän presidentti Vladimir Putin avasi keskiviikkona Moskovassa kaksipäiväisen Venäjän ja Afrikan huippukokouksen, johon osallistui valtuuskuntia 48 Afrikan maasta ja jossa hän vaati tiiviimpiä suhteita sekä Afrikalle vahvempaa ääntä kansainvälisissä järjestöissä.
Noin 22 maata lähetti valtionpäämiehensä, kun taas muita edustivat virkamiehet. Burundin presidentti Évariste Ndayishimiye, joka toimii parhaillaan Afrikan unionin puheenjohtajana, toimii kokouksen toisena puheenjohtajana. Putin esitti tapaamisen osana siirtymää kohti maailmaa, jossa valta jakautuu useiden maiden kesken.
Hän katsoi, että Afrikan pitäisi saada vahvempi rooli Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin päätöksenteossa. Hän sanoi Venäjän olevan valmis lisäämään viljan ja lannoitteiden toimituksia. Hän esitti Moskovan vaihtoehtoisena kumppanina länsimaille.
Putin syytti länsimaita Afrikan luonnonvarojen hyväksikäytöstä ja velan käyttämisestä kehityksen rajoittamiseen. Putin nosti esiin myös venäläisen teknologian jakamisen ja paikallisen tuotannon, mukaan lukien lääkkeet ja rokotteet, yhteistyöalueina. Huippukokous on kolmas Venäjän ja Afrikan välinen tapaaminen sitten vuoden 2019.
Edellinen järjestettiin vuonna 2023. Asialistalla ovat kauppa, turvallisuus, teknologia, ruoka ja energia. Moskova pyrkii syventämään poliittisia ja taloudellisia suhteitaan eri puolilla mannerta.
Neuvottelut käydään aikana, jolloin Venäjään kohdistuu länsimaisia pakotteita sen Ukrainassa käymän sodan vuoksi. Venäjä pyrkii myös lähentymään hallituksia, jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisille länsimaisille kumppaneille.