Armenian parlamentti hyväksyi Yhdysvaltojen tukeman TRIPP-kehyksen, mutta määräysvaltaa, kaupallisia ehtoja ja vastavuoroisia kulkuoikeuksia koskevat kysymykset ovat edelleen avoinna.
Mitä äänestys linjaa
Äänin 63–32 hyväksyttiin kehys Trumpin kansainvälisen rauhan ja vaurauden reitille eli TRIPP-hankkeelle. Siinä ehdotetaan yhteisen kehitysyhtiön perustamista siten, että Yhdysvaltain osapuoli omistaisi siitä 74 prosenttia ja Armenia 26 prosenttia ensimmäisten 49 vuoden ajan. Kumppanit voisivat jatkaa järjestelyä vielä 50 vuodella, jolloin Armenian osuus nousisi 49 prosenttiin ja Yhdysvaltain osapuolelle jäisi niukka enemmistö. Yhtiön perustamisasiakirjasta ja osakassopimuksesta neuvoteltiin yhä. Ratifiointi vie hanketta eteenpäin, mutta ei vielä rakenna tai avaa liikennekäytävää.
Miksi suvereniteetilla on merkitystä
Vuoden 2020 tulitaukojulistuksessa vaadittiin alueellisten liikenneyhteyksien avaamista uudelleen ja Armenian takaavan Azerbaidžanin ja sen Nahitševanin eksklaavin välisten reittien turvallisuuden. Azerbaidžan tavoitteli suoraa kauttakulkuyhteyttä, kun taas Armenia vastusti järjestelyjä, jotka voisivat vähentää sen määräysvaltaa omalla alueellaan. Vuosia jatkuneen konfliktin jälkeen – Azerbaidžan valtasi Vuoristo-Karabahin vuonna 2023 ja alueen armenialaisväestö pakeni – suvereniteetti ja turvallisuus ovat edelleen herkkiä kysymyksiä. Armenia ja Azerbaidžan parafoivat, mutta eivät allekirjoittaneet, rauhansopimusta 8. elokuuta 2025 Washingtonissa pidetyssä huippukokouksessa. Maiden yhteisessä julistuksessa tuettiin Armenian kautta kulkevaa liikennettä, vahvistettiin valtioiden suvereniteetin kunnioittaminen ja luvattiin Armenialle vastavuoroisia hyötyjä.
Kenellä on päätösvalta
Sopimus ei siirrä Armenian aluetta eikä paperilla myöskään Armenian määräysvaltaa poliisitoiminnasta ja rajapäätöksistä. Armenian viranomaisilla säilyvät toimivaltuudet tulliselvityksissä, turvallisuustarkastuksissa, maahanmuuttoasioissa, lainvalvonnassa ja verotuksessa. Kehitysyhtiön palkkaamat yksityiset toimijat voisivat kerätä asiakirjoja ja käsitellä maksuja, mutta päätökset tekisivät Armenian viranomaiset. Yhtiö saisi silti laajat oikeudet kehittää ja ylläpitää infrastruktuuria sekä pitkäaikaiset käyttö- ja kehitysoikeudet tietyillä alueilla. Kyse on merkittävästä kaupallisesta myönnytyksestä, vaikka suvereniteettia ei siirretäkään.
Lupaukset ja huolet
Hallituksen mukaan Armenia voisi saada rautatieyhteyksiä, pääsyn Azerbaidžanin kautta markkinoille, investointeja ja aseman alueellisena liikenteen solmukohtana. Suunnitelmiin voisi sisältyä rautateitä, teitä, sähkölinjoja ja valokuitukaapeleita, ja myös putkilinjat ovat mahdollisia. Yhdysvallat on ilmoittanut tavoitteekseen vahvistaa Kaspianmeren alueen kauppaa sekä saada pääsy kriittisiin mineraaleihin ja muihin toimitusketjuihin. Analyytikot näkevät hankkeessa myös mahdollisen vaihtoehdon Venäjän tai Kiinan hallitsemille infrastruktuuriverkostoille. Näitä hyötyjä ei ole vielä osoitettu, ja toimintaa koskevista säännöistä sekä rahoitusjärjestelyistä ei ole vielä sovittu.
Opposition arvostelijoiden mukaan Armenia voisi auttaa yhdistämään Azerbaidžanin Nahitševaniin ilman varmaa takeita siitä, että Azerbaidžan avaa vastineeksi reitit Armenian tavaroille. He varoittavat myös, että yhdysvaltalaisen enemmistöomisteisen yhtiön pitkäaikaiset oikeudet voisivat heikentää Armenian neuvotteluasemaa. Hallituksen mukaan reitin tarkoituksena on avata liikenneyhteydet uudelleen sekä Armenialle että Azerbaidžanille. Armenia–Yhdysvallat-kehys ei kuitenkaan itsessään velvoita Azerbaidžania tarjoamaan vastavuoroisia kulkuoikeuksia.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Suunniteltu reitti kulkisi Armenian eteläisen Syunikin alueen kautta Iranin rajaa pitkin ja yhdistäisi Azerbaidžanin mannerosan Nahitševaniin. Yhdysvaltojen osallistuminen nostaa yhdysvaltalaisessa määräysvallassa olevan yhtiön keskeiseen asemaan strategisesti tärkeällä liikenneväylällä, joka kulkee lähellä Irania ja voisi muodostaa kauppareitin Kaspianmereltä kohti Eurooppaa. Yhtiöstä ei tulisi rajaviranomaista, mutta sen sijainti auttaa selittämään hankkeen alueellista merkitystä.
Armenian perustuslaillinen arviointi ja parlamentaarinen ratifiointi on saatu päätökseen, mutta hallitusten on vielä saatettava päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt. Yhtiön perustamisasiakirja ja osakassopimus sekä reitin suunnittelu, rahoitus ja toimintajärjestelyt ovat yhä ratkaisematta. Vuoden 2025 rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu. Ulkoministeri Ararat Mirzoyan sanoi 28. lokakuuta Armenian olevan valmis allekirjoittamaan sopimuksen ja totesi samalla, että Azerbaidžan kytkee allekirjoittamisen Armenian perustuslain muuttamiseen. Mirzoyan on myös sanonut, että TRIPP voisi aloittaa toimintansa ennen sopimuksen allekirjoittamista, joten avoimeksi jää, voiko reitti rakentaa luottamusta tai antaa toiselle osapuolelle neuvotteluvalttia ennen kuin luvatut hyödyt ulottuvat toiselle.