Haitin uusi vaaliaikataulu ajoittaa ensimmäisen kierroksen 18. heinäkuuta 2027, mutta merkityksellisten vaalien järjestäminen riippuu siitä, pystyykö valtio palauttamaan riittävän toimintakykynsä.
Pitkä odotus vaaleilla valituista johtajista
Viivästys pitkittää poliittista tyhjiötä, joka alkoi jo ennen nykyisen turvallisuuskriisin kärjistymistä. Haitissa järjestettiin viimeksi kansalliset vaalit vuonna 2016. Presidentti Jovenel Moïse murhattiin vuonna 2021, eikä hänen tilalleen valittu presidenttiä; myös viimeisten senaattorien toimikaudet päättyivät jo vuosia sitten. Siirtymäkauden presidenttineuvosto nousi valtaan vuonna 2024 pääministeri Ariel Henryn erottua, ja sen tehtävänä oli auttaa palauttamaan turvallisuus ja järjestämään vaalit. Kun neuvoston toimikausi päättyi 7. helmikuuta 2026, pääministeri Alix Didier Fils-Aimé jäi valtaan ilman presidenttiä tai parlamenttia. Äänestys on luvattu keino palauttaa maahan vaaleilla valitut kansalliset instituutiot.
Aikataulu on muuttunut useita kertoja. Neuvosto ajoitti ensimmäisen kierroksen aluksi 30. elokuuta 2026 ja siirsi sen sitten 13. joulukuuta pidettäväksi. Lokakuun alussa se keskeytti kampanja-ajan ilmoittamatta uutta päivämäärää ja vetosi teknisiin ja operatiivisiin vaatimuksiin. YK:n pääsihteerin raportissa kerrottiin, että jotkut poliittiset toimijat kyseenalaistivat joulukuun vaalien toteutettavuuden turvallisuustilanteessa ja varoittivat, että äänestäjille ja ehdokkaille olisi taattava tasapuoliset toimintaedellytykset. Vaalineuvosto muutti 28. lokakuuta vaaliasetusta ja kuultuaan turvallisuusjoukkoja, poliittisia ryhmiä, kansalaisyhteiskuntaa, yrityksiä ja hallitusta ajoitti ensimmäisen kierroksen 18. heinäkuuta ja toisen kierroksen 4. lokakuuta 2027. Lopulliset tulokset on määrä saada 23. lokakuuta mennessä.
Vaalien järjestäminen edellyttää työtä
Äänestäjien rekisteröinti alkoi heinäkuussa, mutta vaalineuvosto käynnisti toimintansa aluksi yhdeksässä departementissa ja jätti Länsi-departementin ulkopuolelle paikallisten rajoitteiden vuoksi. Neuvoston mukaan toiminnan laajentaminen riippuisi siitä, olisivatko turvallisuus, pääsy alueille ja toiminnan tehokkuus riittävällä tasolla. Uuden aikataulun mukaan äänestäjien rekisteröinnin määräaika on 20. toukokuuta 2027 ja ehdokkaiden ilmoittautumisen määräaika 9. helmikuuta. Äänestäjät tarvitsevat turvallisia ja saavutettavia rekisteröintipaikkoja, ehdokkaiden on voitava matkustaa ja kampanjoida, ja äänestysmateriaalien on päästävä äänestyspaikoille ja palattava sieltä. Jengit voivat sulkea teitä ja hallita yhteisöjä, mikä uhkaa vaalien jokaista vaihetta.
AFP kertoi lokakuun lopulla, että väkivalta oli pakottanut lähes 1,5 miljoonaa ihmistä siirtymään kodeistaan, joissakin jengien hallitsemissa kunnissa ei ollut rekisteröintikeskuksia ja jengit sulkivat teitä usein. YK:n tukeman jengien torjuntajoukon oli määrä kasvaa 5 500 hengen vahvuiseksi, mutta AFP:n mukaan alueelle oli lähetetty noin 1 500 sotilasta. Heinäkuusta lokakuuhun ulottuvassa raportissa YK:n pääsihteeri totesi lokakuussa, että jengit haastoivat edelleen valtion auktoriteettia. Turvallisuustilanteen kohentuminen pääkaupungin osissa oli yhä hauraalla pohjalla, ja väkivalta jatkui Länsi-, Keski- ja Artiboniten departementeissa. Turvattomuus voi vaikuttaa siihen, ketkä rekisteröityvät, ketkä kampanjoivat ja kenen äänet lasketaan.
Aikataulun toteutuminen on epävarmaa
Neuvoston ilmoitus asettaa aikataulun, mutta ei osoita, että vaalien edellytykset täyttyisivät. Neuvoston mukaan päivitetyn aikataulun tarkoituksena oli antaa vaalien osapuolille mahdollisuus täyttää lainsäädännön mukaiset velvoitteensa, ja se vahvisti sitoutumisensa osallistaviin, uskottaviin ja avoimiin vaaleihin. Aikataulun toteutuminen riippuu turvallisuustilanteen paranemisesta ja siitä, pystytäänkö vaalitoiminta ulottamaan alueille, joille ei aiemmin voitu turvallisesti päästä.
Valtakunnalliset vaalit voisivat antaa Haitin hallinnolle suoremman demokraattisen mandaatin ja auttaa palauttamaan sen legitimiteettiä vuosien jälkeen ilman vaaleilla valittuja kansallisia johtajia. Jos turvattomuus kuitenkin estää monia rekisteröitymästä tai äänestämästä, he saattavat kokea jäävänsä ulkopuolelle, mikä heikentäisi vaalien tarkoituksena olevaa auktoriteetin palauttamista. Vaalit eivät yksin riisu jengejä aseista tai rakenna julkisia palveluja uudelleen, mutta ne voivat luoda instituutioita, joilla on kansalaisten antama mandaatti yrittää tehdä niin.
Seuraavaksi koetellaan rekisteröinnin ja ehdokkaiden ilmoittautumisen määräaikoja sekä neuvoston kykyä tehdä äänestämisestä mahdollista eri puolilla maata. Uusi aikataulu antaa enemmän aikaa kuin hylätty vuoden 2026 suunnitelma, mutta on epävarmaa, tuoko lisäaika mukanaan turvallisempia teitä, saavutettavia äänestyspaikkoja ja laajempaa osallistumista.