Brasilian senaatti hyväksyi perustuslain muutoksen turvallisuustoimien koordinoimiseksi koko maassa, mutta sen vaikutus katujen turvallisuuteen riippuu siitä, mitä hallitukset tekevät seuraavaksi.
Mitä perustuslain muutos muuttaa
PEC 18/2025 hyväksyttiin senaatissa 3. marraskuuta ensimmäisellä äänestyskierroksella äänin 73–0 ja toisella äänin 75–0; luvut koskevat paikalla olleita senaattoreita, eivät koko senaattia. Se siirtyy nyt kongressin vahvistettavaksi. Muutoksella Brasilian yhtenäinen yleisen turvallisuuden järjestelmä eli Susp kirjataan perustuslakiin, ja liittovaltion hallituksen koordinointiroolia vahvistetaan. Se avaa myös tietä Lulan lupaamalle yleisen turvallisuuden ministeriölle, vaikka sen henkilöstöstä, budjetista ja johdosta ei ole vielä päätetty.
Toimenpiteellä mahdollistetaan liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien viranomaisten yhteisoperaatiot ja tietojen jakaminen. Se laajentaa liittovaltion poliisin roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa silloin, kun toiminta ulottuu osavaltioiden rajojen yli tai kansainvälisesti, ja sallii liittovaltion maantiepoliisin toimia liittovaltion rautatie- ja vesireiteillä. Jotkut jengien ja miliisien johtajat voitaisiin sijoittaa erityisen turvallisiin vankiloihin, ja heidän rangaistuksensa suorittamisen etenemistä sekä muita etuuksia voitaisiin rajoittaa. Viranomaiset voisivat takavarikoida rikolliseen toimintaan liittyvää omaisuutta. Nämä ovat oikeudellisia keinoja, eivät todiste niiden toimivuudesta.
Miksi koordinointi on vaikeaa
Osavaltioiden hallitukset vastaavat suurelta osin poliisitoiminnasta ja vankilajärjestelmästä, mutta jengit voivat toimia osavaltioiden rajojen yli ja vankiloiden sisällä. Senaattikäsittelyn aikana ehdotuksen esittelijä sanoi ryhmittymien kasvaneen osittain siksi, että osavaltioiden omissa politiikoissa ei ollut tehokkaita yhteistyökeinoja. Lula ehdotti kansallista koordinointielintä vuoden 2002 presidentinvaalikampanjassaan, mutta sitä ei perustettu. Uuden lähestymistavan mukaan liittovaltion varoja voidaan myös ohjata osavaltioille ja kunnille.
São Paulon kuvernööri Tarcísio de Freitas ja Goiásin kuvernööri Ronaldo Caiado muiden kuvernöörien ohella varoittivat, että alkuperäinen ehdotus voisi heikentää osavaltioiden itsehallintoa. Kiistat kuvernöörien ja oppositiopoliitikkojen kanssa pysäyttivät lakiesityksen käsittelyn edustajainhuoneessa, minkä jälkeen neuvotteluissa päädyttiin kompromissiin. Brasília määrittäisi kansalliset linjaukset ja koordinoisi toimintaa, mutta osavaltioilla ja kunnilla säilyisi merkittävä operatiivinen rooli.
Äänestys ei ratkaissut kaikkia kiistoja
Yksimielinen äänestystulos ei tarkoita, että kaikista turvallisuuspolitiikan toimista oltaisiin samaa mieltä. Rikollisuus oli keskeinen aihe Lulan uudelleenvalintakampanjassa, ja tiukempien toimien kannatuksella oli poliittista painoarvoa puoluerajojen yli. Kiista rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemisesta 18 vuodesta 16 vuoteen tai joissakin tapauksissa 14 vuoteen oli viivästyttänyt äänestystä. Senaattorit erottivat nämä ehdotukset perustuslain muutoksesta, eikä sen tekstissä muuteta nykyistä ikärajaa. Keskustelun odotetaan jatkuvan erillään.
Seuraavaksi testataan toimeenpanoa
Kun muutos on virallisesti julistettu voimaan, Lulan on päätettävä, miten ja milloin ministeriö perustetaan. Ajankohdasta, ministerin henkilöllisyydestä sekä henkilöstön ja varojen siirtämisestä oikeusministeriöstä ei ole vielä päätetty. Vaikeampi koetinkivi on saada tietojärjestelmät, rahoitus ja yhteisoperaatiot toimimaan eri hallintotasojen välillä, vaikka niillä säilyvät omat vastuunsa.
Jengeistä ja miliiseistä kärsivien asukkaiden kannalta onnistuminen riippuu siitä, vähentävätkö koordinoidut tutkinnat ja rikollisten rahavirtoihin kohdistuva paine ryhmien kykyä toimia ja hallita alueita.