Kolmen korkea-arvoisen Indonesian poliisin pidättäminen epäiltyjen laittomien salakuuntelujen vuoksi on herättänyt kysymyksiä poliisivoimien johtamisesta, presidentti Prabowo Subianton lähipiiristä ja poliisiuudistuksesta.
Mitä tutkijat kertovat tapahtuneen
Poliisin mukaan epäillyt salakuuntelut jatkuivat vuodesta 2025 vuoteen 2026 ja niiden kohteina oli Prabowon lisäksi virkamiehiä, poliitikkoja, toimittajia, kansalaisyhteiskunnan ryhmiä ja liikemiehiä. Tutkijoiden mukaan puhelinnumeroita lisättiin poliisin Lawful Interception Management System -järjestelmään ilman tarkistusta tai yhteyttä rikostutkintaan, ja tiedostot poistettiin myöhemmin. Poliisi ilmoitti epäiltyjen nimikirjaimet; Indonesian tiedotusvälineet tunnistivat heidät entiseksi poliisipäälliköksi Listyo Sigit Prabowoksi, oikeudellisen osaston johtajaksi Ahrie Sonta Nasutioniksi ja korkea-arvoiseksi poliisiksi Eko Hadi Santosoksi. Tutkijat eivät ole kertoneet julkisuuteen, mikä kunkin henkilön rooli oli.
Epäilty menetelmä viittaa siihen, että poliisityöhön tarkoitettua työkalua on saatettu käyttää väärin. Poliisin säännöissä määritellään salakuuntelun menettelytavat, jotka tutkijoiden mukaan sivuutettiin. Poliisin mukaan eräs väitetystä salakuuntelusta ja tiedostojen poistamisesta kuullut poliisi ilmoitti asiasta 30. lokakuuta. Väitteet on vielä näytettävä toteen, muun muassa se, miten järjestelmään päästiin käsiksi, kuka määräsi kunkin toimenpiteen ja mitä todisteita on jäljellä.
Motiiivi yhä tuntematon
Koordinoiva ministeri Yusril Ihza Mahendra sanoi tutkinnan olevan alkuvaiheessa ja viranomaisten löytäneen viitteitä maanpetoksesta. Viranomaiset eivät ole selittäneet, pyrittiinkö epäillyllä valvonnalla keräämään poliittista tiedustelutietoa, seuraamaan hallituksen sisäisiä keskusteluja vai tavoittelemaan jotakin muuta. Nämä selitykset ovat edelleen spekulaatiota. Jos ilmoitetut tiedot pitävät paikkansa, kohteiden laajuus herättäisi yksityisyyteen liittyviä huolia myös hallinnon ulkopuolella olevien ihmisten osalta sekä kysymyksiä presidentin turvallisuudesta.
Listyo johti kansallista poliisia vuodesta 2021 siihen asti, kunnes presidentti Prabowo korvasi hänet 1. lokakuuta 2026 ja nimitti hänet presidentin esikuntapäälliköksi. Epäilty valvontajakso osuu aikaan, jolloin Listyo johti poliisia. Indonesian poliisi tutkii uuden päällikön johdolla omia korkea-arvoisia edustajiaan. Tämä ei osoita tutkinnan olevan vaarantunut, mutta avoimet menettelyt ja riippumaton valvonta ovat tärkeitä yleisen luottamuksen kannalta.
Poliisiuudistuksen koetinkivi
Tapaus liittyy keskeneräiseen keskusteluun poliisin vastuuvelvollisuudesta. Elokuussa 2025 eri puolilla maata järjestetyt mielenosoitukset, joita vauhditti osaltaan poliisiauton alle jääneen lähetinkuljettajan kuolema, johtivat uusiin uudistusvaatimuksiin. Prabowo perusti poliisiuudistusta käsittelevän komission saman vuoden marraskuussa, ja Listyo oli yksi sen jäsenistä. Toukokuussa 2026 komissio esitti suosituksia, joihin sisältyi laki- ja sääntelymuutoksia; joidenkin sisäisten uudistusten odotetaan toteutuvan vuoteen 2029 mennessä. Väitteet siitä, että korkea-arvoiset poliisit sivuuttivat valvontaa koskevia sääntöjä, koettelevat nyt sitä, voiko uudistus vahvistaa poliisivoimien sisäistä valvontaa.
Tutkijoiden mukaan he ovat kuulustelleet todistajia ja asiantuntijoita, takavarikoineet puhelimia ja muita digitaalisia laitteita sekä kuulevat yhä yhtä muuta henkilöä todistajana. He eivät ole ilmoittaneet tutkinnan valmistumiselle aikataulua. Seuraavaksi heidän on selvitettävä toiminnan laajuus, määräykset ja motiivi. Kompasin haastattelema rikosoikeuden asiantuntija kehotti käsittelemään asiaa avoimesti ja varmistamaan riippumattoman valvonnan.