Somalian oikeuskanslerin mukaan korkeimman oikeuden määräyksellä järjestää vaalit 90 päivän kuluessa ei ole ”oikeudellista vaikutusta”, ja hän torjuu ratkaisun, jonka mukaan presidentti Hassan Sheikh Mohamudin toimikauden jatkaminen oli lainvastaista.
Mitä tuomioistuin määräsi
Tuomioistuin katsoi, että Mohamudin toimikausi päättyi 15. toukokuuta 2026 ja parlamentin toimikausi kuukautta aiemmin. Se määräsi poliittiset johtajat sopimaan vaalijärjestelystä 30 päivän kuluessa ja järjestämään vaalit 90 päivän sisällä sekä rajoitti hallituksen tehtävät tavanomaisiin toimitusministeriön tehtäviin.
Hallitusta oikeudessa edustanut oikeuskanslerinvirasto katsoo, että tuomareiden olisi pitänyt ensin ratkaista sen vastalauseet tuomioistuimen toimivallasta sekä entisen presidentin Sharif Sheikh Ahmedin oikeudesta nostaa kanne. Tuomarit totesivat, että tarkistettu perustuslaki antaa korkeimmalle oikeudelle perustuslakituomioistuimen toimivallan, kunnes erillinen tuomioistuin perustetaan.
Miksi vaalisäännöistä kiistellään yhä
Somalian epäsuorassa, klaanipohjaisessa järjestelmässä klaanien edustajat valitsevat lainsäätäjät, jotka puolestaan valitsevat presidentin. Järjestelmä auttoi ylläpitämään vallanjakoa konfliktin jälkeen, mutta rajoittaa äänestäjien suoraa vaikutusvaltaa. Pyrkimykset siirtyä valtakunnallisiin suoriin vaaleihin ovat toistuvasti kariutuneet erimielisyyksiin siitä, miten siirtymä toteutetaan ja ketkä siihen osallistuvat. Kiista koskee myös sääntöjä, instituutioita ja liittovaltion ja osavaltioiden välistä vallanjakoa, jotka määrittävät, ketkä voivat asettua ehdolle ja miten valta jaetaan.
Mohamudin hallitus sanoo, että suorat vaalit ja puoluepohjainen järjestelmä veisivät Somalian klaanien edustajiin perustuvan politiikan tuolle puolen. Parlamentti hyväksyi maaliskuussa perustuslain muutokset, joilla presidentin ja parlamentin toimikaudet pidennettiin neljästä vuodesta viiteen. Hallituksen mukaan muutokset mahdollistavat Mohamudin jatkamisen virassaan toukokuuhun 2027 asti ja antavat aikaa vaalien valmisteluun. Vastustajat, kuten Puntlandin ja Jubalandin johtajat, torjuvat menettelyn ja aikataulun. He ovat kannattaneet siirtymäkautta, jossa säilytetään klaanipohjaisen edustuksen piirteitä ja alueviranomaisille annetaan oma roolinsa. Neuvotteluissa ei päästy sopuun vaalimallista.
Laajempi kiista vallankäytöstä
Mohamud erotti 4. marraskuuta korkeimman oikeuden presidentin Baashe Yusuf Ahmedin ja nimitti hänen edeltäjänsä tehtävään vedoten oikeushallinnon toimintaa koskeviin valituksiin. Tuomioistuin julisti myöhemmin erottamisen mitättömäksi ja totesi, ettei presidentillä ollut valtuuksia erottaa korkeimman oikeuden presidenttiä asetuksella. Oikeuskanslerin esittämät vastalauseet ovat hallituksen mukaan oikeudelliset perusteet ratkaisun torjumiselle. Käytännössä sen torjuminen myös säilyttää hallituksen kannan, jonka mukaan se voi jatkaa toimintaansa muutetun perustuslain nojalla.
Ratkaisussa ei nimetä presidentille seuraajaa eikä kerrota, mitä tapahtuu, jos määräaikoja ei noudateta. Kilpailevat näkemykset siitä, kenellä on oikeutus käyttää valtaa, voivat laajentaa kiistan liittovaltion poliittiseksi kriisiksi. Kiistan aikana on jo nähty aseellisia yhteenottoja, ja Somalia kamppailee edelleen al-Shabaab-kapinallisliikkeen kanssa. YK:n poliittinen erityisoperaatio päättyi 31. lokakuuta, eikä vaalikiistalle ollut sovittu uutta välittäjää.
Oikeuskanslerinvirasto kertoo ryhtyvänsä uusiin oikeustoimiin, mutta ei ole täsmentänyt, mitä ne ovat. Tuomioistuimen asettama 30 päivän määräaika, jonka kuluessa johtajien on sovittava vaalijärjestelystä, on selkein välitön koetinkivi; sen 90 päivän vaalimääräyksen toteuttaminen on vaikeampaa ilman sopua menettelystä. Mohamudin hallitus on kannattanut vaalien järjestämistä vuonna 2027, kun taas tuomioistuimen mukaan nykyisten instituutioiden toimikaudet ovat päättyneet. Se, jatkuvatko neuvottelut ja hyväksyvätkö molemmat osapuolet niiden tuloksen, voi ratkaista, johtaako tuomioistuimen ratkaisu neuvoteltuun äänestykseen vai uuteen kriisin kärjistymiseen.