Mark Carney hallitus luottaa siihen, että yritysten verohelpotukset, julkiset investoinnit ja kohdennettu tuki voivat muuttaa 62,3 miljardin dollarin alijäämän tuottavammaksi taloudeksi, joka on vähemmän riippuvainen Yhdysvalloista.
Miksi Ottawa ottaa tämän riskin
Hallitus sanoo, että Kanadan tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa suuren osan viime vuosikymmenestä, yksityiset investoinnit ovat jääneet jälkeen ja talous on nojannut liikaa väestönkasvuun ja Yhdysvaltojen-kauppaan. Yhdysvaltojen tullit ovat paljastaneet tämän riippuvuuden erityisesti auto-, teräs- ja puutavarateollisuudessa. Ottawa haluaa ohjata enemmän rahaa kanadalaisiin hankkeisiin, infrastruktuuriin ja energiaan sekä löytää uusia vientimarkkinoita. Se esittää tämän sekä talousstrategiana että keinona lisätä Kanadan omaa määräysvaltaa taloudessaan.
Mitä alijäämälukemat kertovat
Budjetissa ennustetaan 62,3 miljardin dollarin alijäämää tilikaudelle 2026–27, mikä on noin 3 miljardia dollaria vähemmän kuin huhtikuussa arvioitiin. Edellisen vuoden ennustettu alijäämä pieneni 39,3 miljardiin dollariin odotettua suurempien tulojen ansiosta, mukaan lukien öljyn hinnannousuun liittyvät tulot. Ottawa sanoo, että talouden ja julkisen talouden kehitys paransi sen viisivuotisennustetta 158,3 miljardilla dollarilla keväästä lähtien. Se ehdottaa 142,1 miljardin dollarin edestä uusia menoja ja verotoimia ja ottaa samalla huomioon huhtikuun jälkeen julkistetut linjaukset. Suuri osa parantuneesta ennusteesta käytetään suunnitelmien rahoittamiseen sen sijaan, että lainanottoa vähennettäisiin nopeasti.
Voivatko verohelpotukset lisätä investointeja?
Productivity Mega Deduction -verovähennys antaa yrityksille mahdollisuuden vähentää siihen oikeuttavien laitteiden ja muiden omaisuuserien hankintameno aiempaa nopeammin sen sijaan, että vähennykset tehtäisiin usean vuoden aikana. Hallitus arvioi sen maksavan 36 miljardia dollaria viidessä vuodessa ja sanoo sen tekevän Kanadasta houkuttelevamman investointikohteen. Tavoitteena on lisätä koneiden, teknologian ja tuotantokapasiteetin määrää. Ratkaisevaa toimenpiteen onnistumisen kannalta on, investoivatko yritykset enemmän kuin ne muuten investoisivat.
Mitä kotitaloudet saavat
Budjetissa ehdotetaan kertaluonteista Canada Groceries and Essentials Benefit -lisätukea vuoden 2027 alkupuolelle. Sen määrä on enintään 339 dollaria yksin asuvalle lapsettomalle henkilölle ja 679 dollaria pariskunnalle, jolla on kaksi lasta. Maksu voi auttaa siihen oikeutettuja, mutta se ei laske ruoan tai asumisen hintoja. Oppositiojohtajien mukaan suunnitelma tarjoaa liian vähän suoraa apua elinkustannuksiin; hallituksen mukaan pysyvä helpotus riippuu investoinneista ja kasvusta.
Tulevat kustannukset ja riskit
Kasvu tai tulot voivat jäädä odotettua pienemmiksi samalla kun lainakustannukset nousevat. Budjetissa ennustetaan julkisen velan korkokulujen kasvavan 60,2 miljardista dollarista tilikaudella 2026–27 85,5 miljardiin dollariin tilikaudella 2030–31, mikä jättää vähemmän liikkumavaraa muihin painopisteisiin. Ottawa sanoo tasapainottavansa päivittäiset toimintamenot tuloilla vuoteen 2027–28 mennessä ja pitävänsä koko alijäämän suhteen bruttokansantuotteeseen laskusuunnassa. Kokonaisalijäämän ennustetaan silti ylittävän 50 miljardia dollaria tilikauteen 2030–31 asti.
Miten suunnitelmaa arvioidaan
Parlamentaarisen budjettivirkamiehen (PBO) lokakuussa julkaistussa ennusteessa, joka laadittiin ennen vuoden 2026 budjettia eikä sisältänyt vielä julkistamattomia toimia, ennakoitiin toimintatulojen ja -menojen tasapainoa tilikaudelle 2028–29 sekä 67,8 miljardin dollarin alijäämää tilikaudelle 2030–31. Se ei ollut suora ennuste budjetin lopullisesta suunnitelmasta, mutta ero osoittaa, kuinka paljon riippuu Ottawan uusista toimista ja kasvuennusteista. PBO ilmoitti budjetin jättämisen jälkeen analysoivansa suunnitelman.
Parlamentti käsittelee budjetin toimeenpanemiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä, ja liberaalien enemmistö antaa heille hyvät mahdollisuudet saada se hyväksytyksi. Pidemmän aikavälin mittari on, tuovatko verokannustimet lisäinvestointeja ja parantavatko ne tuottavuutta sekä pystyykö kasvu ylläpitämään julkisia palveluja korkokulujen noustessa.