Stephen Miller aloitti Valkoisen talon kansliapäällikkönä 9. marraskuuta, ja presidentti Donald Trumpin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ajava strategisti nousi demokraattien hallitseman kongressin eteen joutuneen hallinnon keskiöön.
Miten Miller päätyi tehtävään
Trump ilmoitti muutoksesta perjantaina 6. marraskuuta, ja Miller aloitti tehtävässä maanantaina 9. marraskuuta demokraattien voitettua kongressin molemmat kamarit. Trump kehui Milleriä luotetuksi neuvonantajaksi ja johtajaksi ja kertoi Susie Wilesin siirtyvän hänen poliittiseen organisaatioonsa. CBS News kertoi Wilesin eronneen torstaina ja mainitsi kolme lähdettä, jotka yhdistivät päätöksen vaalitappioihin; Trump sanoi Associated Pressille, ettei muutos johtunut vaaleista. Wilesin kerrottiin odottaneen jatkavansa tehtävässä pidempään, joten ei ole selvää, kuka teki aloitteen hänen lähdölleen.
Miller liittyi Trumpin vuoden 2016 kampanjaan puheenkirjoittajana, nousi ensimmäisellä hallituskaudella keskeiseksi maahanmuuttopolitiikan vaikuttajaksi ja työskenteli myöhemmin politiikasta vastaavana apulaiskansliapäällikkönä sekä sisäisen turvallisuuden neuvonantajana. Trumpin toisella kaudella hän on ollut mukana edistämässä karkotuksia ja maahanmuuttovalvontaa. Kansliapäällikön titteli ei tuo hänelle uusia laillisia valtuuksia, mutta se asettaa hänet vastaamaan Valkoisen talon työn koordinoinnista ja lähelle presidentin päätöksentekoa.
Valmistautuminen hallitsemaan ilman kongressia
Ennen vaaleja Reuters kertoi, että Miller, budjettijohtaja Russell Vought ja Valkoisen talon lakimiehet olivat kartoittaneet toimia, joihin Trump voisi ryhtyä ilman kongressia maahanmuuton, tullien, asumisen ja liittovaltion menojen suhteen. Demokraatit ottavat kongressin hallintaansa tammikuussa, mutta virastot voivat käyttää valtuuksia, jotka voimassa olevat lait antavat toimeenpanovallalle. Republikaanit osoittivat lisäksi vuoden 2025 laissa noin 170 miljardia dollaria maahanmuuttovalvontaan ja rajaturvallisuuteen.
Demokraatit voivat tutkia virastojen toimintaa, vaatia asiakirjoja, järjestää kuulemisia ja vaikuttaa tulevaan rahoitukseen, mutta Trump voi käyttää veto-oikeuttaan lakiesityksiin, ja nykyinen rahoitus jättää tilaa valvontatoimille. Valvonnan odotetaan todennäköisemmin tuovan päätöksiä julki ja lisäävän niiden poliittisia tai hallinnollisia kustannuksia kuin pysäyttävän toiminnan heti. Kongressin tuleva enemmistö on ilmoittanut aikovansa tarkastella ICE:n ja sisäisen turvallisuuden ministeriön toimintaa, myös valvontatoimien toteutustapaa ja rahoitusta.
Mihin seuraava kiista voi siirtyä
Toimeenpanomääräyksillä on oltava oikeudellinen perusta, ja ne voidaan haastaa tuomioistuimessa. Millerin työ Trumpin matkustusrajoitusten parissa johti vuosia kestäneisiin oikeuskiistoihin; korkein oikeus hyväksyi lopulta rajoitusten myöhemmän version. Millerin ajama karkottaminen Alien Enemies Act -lain nojalla on herättänyt kiistoja menettelyllisestä oikeusturvasta. Panoksena ovat säilöönottoa tai maasta poistamista uhkaavat ihmiset sekä virastot, jotka puolustavat käytäntöjään tuomioistuimissa ja kongressissa. AP:n kyselyssä, johon vastasi yli 100 000 välivaalien äänestäjää, noin kuusi kymmenestä katsoi maahanmuuttovalvonnan menneen liian pitkälle.
Seuraavassa vaiheessa kyse on todennäköisesti toimeenpanovallan päätöksistä, oikeusjutuista, valvonnasta ja tulevasta rahoituksesta, ei nopeasta lainsäädännöllisestä ratkaisusta. Millerin ylennys viittaa siihen, että Trump luottaa tehtävässä uskottuun politiikkansa toimeenpanijaan eikä ole perääntymässä, mutta tämä on tulkinta, ei ilmoitettu politiikanmuutos. Seuraa, mitä maahanmuuttoa koskevia toimia Valkoinen talo vie eteenpäin, miten tuomioistuimet reagoivat ja milloin kongressin valiokunnat vaativat DHS:n asiakirjoja.