Presidentti Félix Tshisekedi on allekirjoittanut lain, joka helpottaa perustuslakia koskevien kansanäänestysten järjestämistä, mutta laki ei määrää äänestystä eikä ratkaise sitä, voidaanko presidentin toimikausirajoja muuttaa.
Mitä uusi laki muuttaa
Laki 26/045 allekirjoitettiin 9. marraskuuta ja julkistettiin seuraavana päivänä. Se korvaa vuoden 2005 säädöksen, joka koski nykyisen perustuslain saattamista kansanäänestykseen. Laissa määritellään menettelyt perustuslain muuttamista ja uuden perustuslain laatimista varten. Kun perustuslakituomioistuin oli esittänyt huolensa, lainsäätäjät arvioivat lakia uudelleen ennen sen hyväksymistä. Kansanedustaja Paul-Gaspard Ngondankoy teki lakialoitteen; Tshisekedi ei itse esittänyt sitä.
Vuoden 2006 perustuslain mukaan presidentin toimikausi kestää viisi vuotta, ja presidentti voidaan valita uudelleen kerran. Tshisekedi aloitti tehtävässään vuonna 2019, voitti uudelleenvaalit vuonna 2023, ja hänen on määrä jättää tehtävänsä vuonna 2028. Artikla 220 kieltää muuttamasta toimikausien määrää ja pituutta.
Kuka voi käynnistää kansanäänestyksen
Kansanäänestyksen voi käynnistää presidentti, hallitus ministerineuvoston käsittelyn jälkeen, puolet kummankin parlamenttikamarin jäsenistä tai kansalaiset vetoomuksella, jonka he toimittavat parlamentille vähintään 100 000 allekirjoituksen kerättyään. Lain kannattajien mukaan se antaa kansan suvereniteetille aiempaa täyden ilmaisun ja laajentaa vuoden 2005 säädöksen puitteita.
Artiklan 220 suora muuttaminen olisi ristiriidassa perustuslain asettaman kiellon kanssa. Lain kannattajat voisivat väittää, että uusi perustuslaki korvaisi nykyisen perustuslain sen sijaan, että suojattua artiklaa muutettaisiin; vastustajien mukaan tämä keino voisi kiertää suojan. Perustuslakituomioistuin hyväksyi sääntelykehyksen, mutta ei muuttanut perustuslakia eikä ottanut kantaa mihinkään yksittäiseen tulevaan ehdotukseen. Siitä, voisiko uusi perustuslaki aloittaa presidentin toimikausien laskennan alusta, kiistellään edelleen.
Miksi keskustelu on kireää
Tshisekedi on sanonut, ettei hän ole tavoitellut kolmatta kautta, mutta ottaisi sen vastaan, jos kongolaiset sitä haluaisivat. Hänen leirinsä kuvailee uudistusta institutionaaliseksi muutokseksi. Kriitikot viittaavat hänen lausuntoihinsa ja varoitukseensa siitä, että vuoden 2028 vaalit eivät ehkä toteudu aikataulussa, jos idän taistelut jättävät alueita hallituksen määräysvallan ulkopuolelle. Kysymykset ovat erillisiä, mutta ne herättävät pohdintaa siitä, kuka päättää hänen kautensa päättymisestä.
Opposition johtajat liittyivät C64-koalitioon vastustaakseen perustuslain muuttamista ja vetosivat artiklaan 64, jossa kansalaisia kehotetaan vastustamaan perustuslaillisen järjestyksen loukkauksia. Human Rights Watch dokumentoi kyynelkaasun ja pamppujen käyttöä kesäkuisessa mielenosoituksessa. ACLED raportoi myöhemmin, että syyskuun mielenosoitukset hajotettiin ja koalitio oli jakautunut sen suhteen, pitäisikö neuvotteluja jatkaa vai lisätä painostusta kaduilla. Artikkelin mukaan kansanäänestyksen legitimiteetti riippuu myös siitä, voivatko ihmiset kampanjoida ja kiistää tuloksen.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Kansanäänestykselle ei ole ilmoitettu päivämäärää. Äänestys edellyttäisi, että valtuutettu taho käynnistää sen ja viranomaiset järjestävät sen. Siihen asti laki on vain sääntelykehys, ei päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Välitön koetinkivi on se, käyttääkö Tshisekedin hallitus lakia ja hyväksyvätkö parlamentti, tuomioistuimet, oppositioryhmät ja äänestäjät menettelyn. Kyse on siitä, pysyykö toimikausirajoja koskeva takuu sitovana vallan vaihtuessa.