Tutkijat raportoivat, että veri-aivoeste kuljettaa proteiineja valikoivasti aivoihin, että tämä kuljetus muuttuu Alzheimerin tautia muistuttavissa hiirissä ja että maksassa tuotetun APOA1-proteiinin määrän lisääminen lievitti eläinten aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia.
Cell-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ryhmä seurasi hiirten veressä 861:tä proteiinia ja havaitsi, että niistä 92 siirtyi aivokudokseen. Monet näistä proteiineista olivat peräisin elimistä, kuten maksasta. Ryhmä havaitsi myös, että aivoihin kulkeutuneet proteiinit päätyivät tietyntyyppisiin aivosoluihin.
Tämä viittaa siihen, että este ei ainoastaan pidä aineita poissa. Se auttaa myös ohjaamaan viestejä ja muita molekyylejä elimistöstä. APOA1 kulkeutui astrosyytteihin, jotka ovat aivojen tukisoluja.
Toinen maksassa tuotettu proteiini, SERPINA1, päätyi mikrogliaan eli aivoissa eläviin immuunisoluihin. Alzheimerin taudin mallina käytetyissä 5xFAD-hiirissä APOA1:n ja kahden muun proteiinin kulkeutuminen aivoihin väheni. Neljän muun proteiinin, SERPINA1 mukaan lukien, kulkeutuminen lisääntyi.
Tämä osoitti, että muutokset olivat valikoivia eivätkä johtuneet veri-aivoesteen yleisestä pettämisestä. Seuraavaksi ryhmä lisäsi APOA1:n tuotantoa maksassa. Tämä palautti APOA1:n määrän aivoissa ennalleen ja paransi hiirten astrosyyttien ja synapsien toimintaan sekä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia.
Tulokset eivät osoita, että ihmisillä tapahtuisi samanlaisia muutoksia proteiinien kuljetuksessa. Ne eivät myöskään osoita, että APOA1:llä voitaisiin hoitaa Alzheimerin tautia ihmisillä. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että veri-aivoesteen proteiinikuljetuksen tutkiminen voisi tarjota uuden tavan selvittää aivosairauksia.