Turkki ja Qatar allekirjoittivat puolustussopimuksen 13. marraskuuta 2026, mutta sen julkisessa sanamuodossa ei määrätä, että kummankaan olisi automaattisesti lähetettävä joukkoja, jos toisen kimppuun hyökätään.
Mitä sopimus lupaa
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Qatarin emiiri Sheikh Tamim bin Hamad Al Thani allekirjoittivat sopimuksen Istanbulissa. Maiden yhteisessä lausunnossa luvattiin ”yhtenäinen kanta”, jos toiseen tai molempiin kohdistuu ulkopuolinen aseellinen hyökkäys. Lisäksi ne sopivat neuvottelevansa turvallisuusuhkista sekä lisäävänsä sotilasharjoituksia, puolustusteollisuuden yhteistyötä ja henkilöstön koulutusta.
Sopimuksen koko tekstiä ja sen käytännön toteutusta koskevia yksityiskohtia ei ole julkistettu. Tiedotteissa ei kerrota, edellytetäänkö sotilaallista apua, kuka päättäisi sen muodosta tai kuinka nopeasti kumpikaan osapuoli toimisi.
Kumppanuus on koeteltu aiemminkin
Sopimus perustuu pitkäaikaiseen liittolaisuuteen. Qatar ja Turkki perustivat korkeimman strategisen komitean vuonna 2014 ja syvensivät sotilaallista yhteistyötään vuoden 2017 Persianlahden saarron aikana. Kun Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Egypti katkaisivat suhteensa Dohaan, Turkki asettui nopeasti Qatarin tueksi, lähetti tarvikkeita ja lisäsi sotilaallista läsnäoloaan maassa. Turkin parlamentti oli jo hyväksynyt joukkojen lähettämistä ja sotilaskoulutusta koskevat sopimukset. Turkin tukikohdan sulkeminen oli yksi saartoa ylläpitäneiden maiden vaatimuksista. Joukot toivat Qatarille kumppanin paikan päällä ja Turkille etuaseman Persianlahdella.
Miten sopimus sopii alueelliseen turvallisuuteen
Sopimus solmitaan aikana, jolloin hallitukset arvioivat turvallisuustilannetta uudelleen vuoden 2026 Iranin sodan ja sen heijastusvaikutusten jälkeen. Al Jazeeralle puhunut analyytikko sanoi, että Persianlahden mailla, etenkin Qatarilla, oli epäilyksiä Yhdysvaltojen turvallisuustakuiden luotettavuudesta. Tämä oli analyytikon arvio, eikä sitä mainittu sopimuksen perusteluna.
Turkki allekirjoitti elokuussa myös erillisen sopimuksen Saudi-Arabian ja Pakistanin kanssa. Sen julkisessa sanamuodossa todetaan, että yhteen kumppaniin kohdistuvaa aseellista hyökkäystä pidettäisiin hyökkäyksenä kaikkia kolmea vastaan. Turkin parlamentti ratifioi sopimuksen 6. marraskuuta. Qatarin sopimuksessa ei käytetä yhtä selkeää yhteisen puolustuksen sanamuotoa. Kummassakaan tiedotteessa ei nimetä maata sopimuksen kohteeksi.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Qatar saa virallisen lupauksen kumppanilta, jolla on jo joukkoja sen maaperällä. Turkki saa vahvemman perustan turvallisuusyhteistyölle ja suuremman roolin Persianlahden asioissa. Sopimuksen merkitys hyökkäystilanteessa riippuisi kuitenkin sen julkistamattomista ehdoista ja siitä, mitä johtajat päättäisivät tehdä. Turkin kasvava läsnäolo rauhoitti Dohaa vuoden 2017 kriisin aikana mutta huolestutti joitakin Persianlahden naapurimaita, joten tiiviimmät suhteet voivat myös lisätä alueen epäluuloja.
Julkistetut seuraavat askeleet ovat neuvottelut, harjoitukset, koulutusvaihto ja puolustusteollisuuden yhteistyö – joukkojen tai aseiden sijoittamisesta ei ole ilmoitettu. Al Jazeera siteerasi turvallisuusalan analyytikkoa, joka arveli Turkin aseita tai ilmapuolustusjärjestelmiä voitavan myöhemmin sijoittaa Qatariin, mutta viranomaiset eivät ole ilmoittaneet tällaisesta suunnitelmasta. Jos sopimuksen teksti tai sen toimeenpanoa koskevat järjestelyt julkistetaan, ne sekä mahdolliset konkreettiset sotilaalliset sitoumukset osoittavat, kuinka pitkälle sopimus ulottuu.