Saksan budjettivaliokunta hyväksyi ennätyksellisen 560,92 miljardin euron liittovaltion menosuunnitelman vuodelle 2027, johon sisältyy 210,4 miljardia euroa uutta velanottoa.
Mistä velanoton määrä koostuu
Valiokunta hyväksyi suunnitelman varhain 13. marraskuuta yön yli jatkuneen istunnon päätteeksi. Velanoton 210,4 miljardin euron kokonaismäärään sisältyy 122,97 miljardia euroa varsinaisesta talousarviosta sekä infrastruktuuriin ja puolustukseen tarkoitettujen erityisrahastojen kautta otettavia lainoja. Kyseessä on toiseksi suurin vuotuinen summa toisen maailmansodan jälkeen; sitä suurempi velanotto nähtiin vain vuonna 2021 pandemian aikana, jolloin lainaa otettiin 215,4 miljardia euroa. Varsinaisen talousarvion menot ovat 6,9 % suuremmat kuin vuonna 2026. Niihin sisältyy 61,85 miljardia euroa investointeihin ja 109,75 miljardia euroa puolustusministeriölle.
Miksi menot kasvavat
Saksan on korjattava ja uudistettava infrastruktuuria vuosien liian vähäisten investointien jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt vaatimuksia asevoimien vahvistamisesta, ja ikääntyvä väestö sekä laajentuneet sosiaalietuudet kasvattavat menotarpeita. Valtiovarainministeriön mukaan budjetilla tuetaan talouskasvua, työpaikkoja, infrastruktuuria ja turvallisuutta. Talousasiantuntijoiden neuvosto katsoo, että kriisimenot, aiemmat sosiaalietuuksien korotukset ja väestörakenteen muutos ovat lisänneet julkiseen talouteen kohdistuvia paineita.
Velkasäännöt ja poliittiset kompromissit
Suunnitelma koettelee Saksan perustuslaillista velkajarrua mutta ei kumoa sitä. Ennen vuoden 2025 uudistusta sääntö rajoitti liittovaltion rakenteellisen velanoton 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja velvoitti osavaltiot tasapainottamaan talousarvionsa. Uudistuksessa yli 1 prosentin BKT-osuuden ylittävät puolustus- ja turvallisuusmenot vapautettiin liittovaltion velanottorajasta, ja samalla perustettiin 500 miljardin euron infrastruktuurirahasto 12 vuoden aikana toteutettaville hankkeille. Vuoden 2027 suunnitelmassa varsinaisen talousarvion 84,55 miljardin euron velanottoa ei oteta huomioon velkajarrun laskennassa; sääntöön laskettava 38,43 miljardia euroa on sallitun enimmäismäärän suuruinen.
Budjetti heijastaa myös hallituskoalition kompromissia. CDU/CSU-blokki vastusti uusia veroja ja ajoi sähköveron laajaa alentamista, kun taas sen sosiaalidemokraattiset kumppanit pyrkivät turvaamaan sosiaalietuudet. Koalitio lykkäsi sokerijuomaveroa vuoteen 2028 ja lievensi joihinkin etuuksiin suunniteltuja leikkauksia. Sähköveron alennukselle ei ole edelleenkään osoitettu rahoitusta: se maksaisi noin 5,4 miljardia euroa, eikä tätä summaa ole mukana luonnoksessa.
Mitä parlamentti ja ennusteet kertovat
Talousasiantuntijoiden neuvosto ennustaa talouden kasvavan 1 % vuonna 2027 ja pitää julkisia menoja yhtenä kasvua tukevana tekijänä, mutta varoittaa, etteivät tulot pitkällä aikavälillä riitä suunniteltujen menojen kattamiseen. Eräässä ehdollisessa skenaariossa puolustusmenojen jatkuva rahoittaminen velalla nostaa velkasuhteen lähelle 100 prosenttia BKT:stä vuoteen 2040 mennessä. Euroopan komission mallinnusten mukaan infrastruktuuriin otettu velka voisi ajan mittaan nostaa Saksan BKT:n perusuraa korkeammaksi, jos sillä rahoitetaan uusia tuottavia hankkeita. Tulos ei ole varma, vaan riippuu siitä, mitä rakennetaan ja lisääkö velanotto investointeja.
Koko liittopäivien on määrä käsitellä suunnitelmaa 24.–27. marraskuuta, ja lopullinen äänestys on suunniteltu 27. marraskuuta. Parlamentti voi vielä muuttaa suunnitelmaa. Hallituskoalition johtajien odotetaan palaavan sähköveroehdotukseen, mutta mahdolliselle lisäykselle olisi löydettävä rahoituslähde. Veronmaksajat ja nuoremmat sukupolvet joutuvat vastaamaan tulevista velka- ja korkokuluista, kun taas yhteisöt, yritykset ja asevoimat voivat hyötyä investoinneista, jos ne parantavat liikennettä, palveluja ja turvallisuutta.