Kazakstan selvittää kolmannen ydinvoimalan sijoituspaikkoja kolmella alueella arvioidessaan tulevaa sähköntarvetta ja riippuvuuttaan tuontisähköstä.
Kolme aluetta tarkastelussa
Atomienergiaviraston johtaja Almasadam Satkaliyev nimesi 13. marraskuuta Antalyassa pidetyssä konferenssissa kolme tarkasteltavaa aluetta: Kurchatovin idässä, Kaspianmeren rannikon lännessä ja pohjoisen alueen lähellä Tobol-jokea. Kansallinen kantaverkkoyhtiö KEGOC suositteli pohjoisen vaihtoehdon harkitsemista.
Viranomaisten mukaan valinta riippuu alueellisesta sähköntarpeesta, geologiasta, vesiolosuhteista ja jäähdytystarpeista. Sijoituspaikkaa ei ole vielä valittu. Satkaliyevin mukaan keskitehoinen voimala voisi myös tuottaa lämpöä tai joissakin tapauksissa poistaa suolaa vedestä.
Pitkän aikavälin sähkösuunnitelma
Vuonna 2024 Kazakstan käytti sähköä 2,4 miljardia kilowattituntia enemmän kuin tuotti. Vaje katettiin pääasiassa Venäjältä tuodulla sähköllä, kun taas hiilen osuus kotimaisesta sähköntuotannosta oli lähes kolme neljäsosaa. Viranomaisten mukaan ydinvoima voisi tarjota luotettavaa sähköä ja auttaa vähentämään riippuvuutta hiilestä. Kansallisessa strategiassa tavoitteena on vähintään kolme käytössä olevaa voimalaa vuoteen 2050 mennessä, ja siinä jätetään tilaa myös neljännelle voimalalle.
Ydinvoimaloiden rakentaminen kestää vuosia. Ensimmäisen, Balkhashiin rakennettavan voimalan, rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2027, ja sen ensimmäisen yksikön odotetaan valmistuvan vuonna 2034. Kolmas voimala olisi pitkän aikavälin ratkaisu, ei nopea apu.
Eri sijoituspaikoilla eri huolenaiheita
Kurchatovissa on ydinenergia-alan työvoimaa, ja kaupungin historia liittyy läheiseen Semipalatinskin ydinkoealueeseen, jonka neuvostoaikaiset ydinkokeet jättivät syvän jäljen ihmisten mieliin. Lännessä Aktau’n BN-350-reaktori tuotti sähköä ja lämpöä sekä tuki meriveden suolanpoistoa, kunnes sen käyttö päättyi vuonna 1999.
Tobol-vaihtoehto vastaa KEGOCin suositusta ja hyödyntää jäähdytysveden saatavuutta. Sijoituspaikan valinta määrittäisi myös sen, mitkä yhteisöt saisivat alueelleen infrastruktuurin ja joutuisivat kohtaamaan sen paikalliset vaikutukset.
Uraani on vain yksi osa kokonaisuutta
Kazakstanin uraanivarat eivät tee maasta ydinvoiman tuotannossa omavaraista. Reaktorit vaativat myös teknologiaa, rahoitusta, polttoaineen valmistusta, kunnossapitoa ja pitkäaikaisia järjestelyjä käytetyn ydinpolttoaineen varalle. Venäjän Rosatom johtaa ensimmäisen, kahden reaktorin hankkeen toteutusta sopimuksen nojalla, johon sisältyy Venäjän valtion vientiluotto; julkisissa tiedoissa ei ole kerrottu kaikkia rahoituksen yksityiskohtia.
Aiemmissa ilmoituksissa Kiinan CNNC nimettiin toisen ja kolmannen voimalan suunnitelluksi rakentajaksi, mutta kolmannen voimalan sijoituspaikasta ja teknisestä kokoonpanosta ei ole vielä päätetty. Kazakstan kertoo haluavansa kasvattaa kotimaista polttoaineen tuotantoa, vaikka nykyinen polttoainenippujen tuotanto perustuu ranskalaissuunniteltuihin reaktoreihin ja menee tällä hetkellä kiinalaisille kumppaneille.
Kannatus ja avoimet kysymykset
Vuonna 2024 kansanäänestykseen osallistuneista 71,12 % kannatti ydinvoimalan rakentamista, mutta äänestys koski yleistä linjausta, ei kolmatta voimalaa tietyllä sijoituspaikalla. Äänestystulos tuki hallituksen pyrkimystä lisätä ydinvoimaa, mutta ei ratkaissut, miten tulevan sijoituspaikan lähellä asuvat ihmiset hankkeeseen suhtautuvat.
Seuraavaksi kolmea aluetta tutkitaan tarkemmin muun muassa sähköverkon tarpeiden, geologian ja veden saatavuuden osalta. Viranomaiset eivät ole ilmoittaneet aikataulua kolmannen voimalan sijoituspaikan valinnalle, eikä aiempi puhe kiinalaisesta rakentajasta tarkoita, että hankesuunnitelma olisi valmis.