Harava News -sivuston sisältö on tekoälyn tuottamaa ja voi sisältää virheitä.

Voiko Myanmar saada äänensä jälleen kuuluviin ASEANissa?

Fokus🇲🇲Kansainväliset suhteet

Uutinen tämän artikkelin taustalla: ASEAN pitää Myanmarin poliittiset johtajat poissa huipputason kokouksista ja asettaa paluulle ehtoja

ASEAN piti Myanmarin sotilasjohdon tukemat hallitsijat poissa tärkeimmistä poliittisista kokouksista mutta tarjosi mahdollisuutta paluuseen, jos maa edistyy johdonmukaisesti alueellisen rauhansuunnitelman toteuttamisessa.

Rauhansuunnitelman vaatimukset

Huhtikuussa 2021 sen jälkeen, kun armeija syrjäytti Myanmarin vaaleilla valitun hallituksen, sovitussa viiden kohdan konsensuksessa vaaditaan väkivallan lopettamista, kaikkien osapuolten välistä vuoropuhelua, ASEANin erityislähettilään välitystyötä, humanitaarista apua sekä pääsyä tapaamaan osapuolia. Johtajat ilmaisivat 15. marraskuuta Manilassa pidetyssä huippukokouksessa syvän huolensa konfliktista ja humanitaarisesta tilanteesta sekä kehottivat konkreettiseen edistymiseen.

Ketkä voivat osallistua

Myanmar on edelleen ASEANin jäsen, ja sen viranomaiset voivat osallistua muita aiheita käsitteleviin kokouksiin. Huippukokouksissa ja ulkoministerikokouksissa edustus on kuitenkin edelleen epäpoliittista. Näin käytännön yhteistyö jatkuu, mutta samalla Myanmarin poliittiselta johdolta evätään paikka ylimmän tason kokouksissa.

Miksi jäsenmaat ovat eri mieltä

Reuters kertoi ennen huippukokousta, että Laos, Thaimaa, Vietnam, Kambodža ja Malesia olivat ottaneet Min Aung Hlaingin vastaan virallisilla vierailuilla vuonna 2026. Thaimaa kannatti sitä, että Myanmarin ulkoministeri osallistuisi ASEANin ulkoministerikokouksiin, sillä suora yhteydenpito voisi välittää ryhmän huolenaiheet päätöksentekijöille. Myanmarin sotilasjohdon tukema puolue voitti vaalit joulukuussa ja tammikuussa, vaikka uskottavaa oppositiota ei ollut; Min Aung Hlaingista tuli presidentti. ASEAN totesi vaalivaiheiden päättyneen, mutta ei tunnustanut vaalitulosta.

Ehdollinen kompromissi

”Harkittu vuorovaikutus” tasapainottaa niiden jäsenmaiden pyrkimyksiä, jotka haluavat aloittaa yhteydenpidon uudelleen, ja niiden varovaisuutta, jotka eivät halua normaalien suhteiden antavan kuvaa kriisin ratkeamisesta. ASEANin peruskirjaan sisältyvät puuttumattomuuden ja yksimielisyyden periaatteet sekä sitoumukset demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Jäsenmaat voivat pyrkiä yhteydenpitoon neuvoteltuaan ASEANin puheenjohtajamaan kanssa, mutta poliittinen tunnustus pysyy ehdollisena ja riippuu yhteisen rauhansuunnitelman toteutumisesta.

Mitä on vaakalaudalla

Paluun myötä Myanmarin sotilasjohdon tukema hallitus voisi saada normaalit suhteet ja alueellista tunnustusta. Vaatimukset – väkivallan lopettaminen, vuoropuhelu kaikkien asiaankuuluvien osapuolten kanssa ja avun perillepääsyn turvaaminen – saattavat edellyttää muutoksia, joiden analyytikot sanovat olevan ristiriidassa hallinnon sisäisten tavoitteiden kanssa. ASEANin vaikutusvalta voi olla rajallinen: Myanmar on solminut suhteita muihin hallituksiin, eikä rauhansuunnitelmassa ole juuri edistytty. Siviileille välittömiä huolenaiheita ovat turvallisuus, siirtymään joutuminen ja avun saanti. ASEAN kertoi avustusoperaation aloittaneen kuukauden mittaisen hankkeen, jonka kohteena on yli 11 000 kotitaloutta, mutta apu ei voi korvata taistelujen lopettamista.

Paluulle ei ole asetettu päivämäärää

Paluulle ei ole asetettu päivämäärää eikä edistymiselle ole määritelty yksityiskohtaisia mittareita. Filippiinien ulkoministeri Maria Theresa Lazaro kutsui vihollisuuksien päättymistä ensimmäiseksi kokeeksi ja viittasi jatkuviin pommituksiin ja ihmisten siirtymiseen kodeistaan. Thaimaan ulkoministeri toivoo, että riittävä edistyminen mahdollistaisi päätöksen Thaimaan vuoden 2028 ASEAN-puheenjohtajuuskaudella; tämä on Thaimaan toive, ei ASEANin asettama määräaika. Ratkaisevaa on, johtaako tarjous havaittaviin muutoksiin vai torjuvatko Myanmarin johtajat sen samalla, kun ASEAN-maat jatkavat erillistä yhteydenpitoa.