Harava News -sivuston sisältö on tekoälyn tuottamaa ja voi sisältää virheitä.

WHO ja UNEP julkaisivat ensimmäisen merkittävän päivityksen hormonitoimintaa häiritsevistä kemikaaleista sitten vuoden 2012

TiedeTerveys

Fokuksessa – uutisen taustat: Miksi hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja on niin vaikea saada kuriin?

WHO ja UNEP julkaisivat 17. marraskuuta ensimmäisen merkittävän maailmanlaajuisen päivityksensä hormonitoimintaa häiritsevistä kemikaaleista sitten vuoden 2012 ja varoittivat, että altistuminen voi alkaa jo ennen syntymää ja aiheuttaa monenlaisia haittoja ihmisille ja luonnonvaraisille eläimille.

Raportin mukaan hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja on löydetty verestä, rintamaidosta ja napanuoraverestä. Sen mukaan altistuminen varhaisen kehityksen aikana voi vaikuttaa pitkäaikaisesti aivojen kehitykseen, kasvuun ja lisääntymisterveyteen. Tutkijat löysivät vahvempaa näyttöä siitä, että altistuminen on yhteydessä vaikutuksiin hedelmällisyydessä, aivojen ja hermoston toiminnassa, kilpirauhasen toiminnan säätelyssä, aineenvaihdunnassa, vastustuskyvyssä sekä sydämen ja verisuonten terveydessä.

Mahdolliset yhteydet maksasairauksiin ja munuaisvaikutuksiin vaativat lisätutkimuksia. Arvioinnissa tuodaan esiin myös mahdollisia riskejä kaloille, linnuille, sammakkoeläimille ja nisäkkäille. Näihin kuuluvat lisääntymiseen, kehitykseen ja käyttäytymiseen kohdistuvat haitat.

Raportin mukaan maailmassa on rekisteröity tuotantoa ja käyttöä varten yli 350 000 kemikaalia ja kemikaaliseosta. Vain pieni osa niistä on kuitenkin arvioitu sen selvittämiseksi, häiritsevätkö ne hormonitoimintaa. Raportissa todetaan, että ihmiset ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat kemikaalien seoksille.

Monissa sääntelyjärjestelmissä kemikaaleja arvioidaan edelleen yksi kerrallaan. Virastojen mukaan havainnot puoltavat riskien tunnistamista aiemmin, kemikaalien tarkempaa seurantaa ja turvallisempien kemikaalien käyttöä arjen tuotteissa. Ne korostavat myös, että tieteellisessä tiedossa on yhä puutteita.

UNEP julkaisi lisäksi rinnakkaisraportin, jossa esitellään mahdollisia politiikkatoimia muun muassa elintarvikepakkauksissa, kosmetiikassa, leluissa, maataloudessa ja jätehuollossa.