Bank Indonesia nosti yllättäen ohjauskorkoaan 25 korkopistettä 6 prosenttiin rupian painuttua ennätyksellisen heikoksi ja pyrki näin tukemaan valuuttaa sekä sijoittajien luottamusta.
Mikä painoi rupiaa
Rupia heikkeni tänä vuonna noin 8,7 prosenttia ja painui 17. marraskuuta ennätyksellisen alas, 18 285 rupiaan Yhdysvaltain dollaria kohden, mikä teki siitä yhden Aasian heikoimmista valuutoista. Dollarin vahvistuminen ja kasvavat odotukset siitä, että Federal Reserve voisi nostaa korkoja joulukuussa, tekevät yhdysvaltalaisista omaisuuseristä houkuttelevampia ja voivat vetää pääomia pois rupiasijoituksista. Heikompi rupia tekee myös dollareissa hinnoitellusta tuonnista kalliimpaa ja kasvattaa kotimaisten hintojen nousun riskiä.
Sijoittajat ovat punninneet myös poliittista epävarmuutta varapresidentti Gibran Rakabuming Rakan erottua sekä huolia hallituksen menosuunnitelmista ja keskuspankin riippumattomuudesta. MSCI on ilmaissut huolensa osakemarkkinoiden läpinäkyvyydestä, muun muassa omistusrakenteiden hämäryydestä ja vapaasti vaihdettavien osakkeiden vähäisyydestä, ja uhannut alentaa Indonesian markkinaluokitusta. MSCI-indeksejä seuraavat rahastot voisivat tällöin myydä Indonesian osakkeita, mutta se ei ole varmaa. Bank Indonesia raportoi osakkeisiin liittyvien sijoitusten vetämää pääomien ulosvirtausta kolmannella vuosineljänneksellä, kun taas arvopaperisijoitusten kokonaisvirrat kääntyivät positiivisiksi neljännellä vuosineljänneksellä lokakuun 19. päivään mennessä.
Mihin koronnostolla pyritään
Korkeammat korot voivat tehdä rupiasijoituksista houkuttelevampia. Bank Indonesia nosti talletus- ja luotonantokorkonsa 5,25 ja 6,75 prosenttiin. Se kuvaili ohjauskoron nostoa ennakoivaksi toimenpiteeksi, jonka tavoitteena on vahvistaa valuuttaa ja pitää inflaatio 2,5 prosentin tavoitteessa, yhden prosenttiyksikön vaihteluvälillä, vuosina 2026 ja 2027. Koronnostot jatkuivat usean kuukauden 5,75 prosentin tasolla olon jälkeen; pankki on nostanut ohjauskorkoaan yhteensä 125 korkopistettä toukokuusta lähtien. Lokakuun inflaatio oli 3,23 prosenttia eli tavoitehaarukassa.
Korkeammat korot voivat tehdä kotitalouksien ja yritysten lainoista kalliimpia ja siten mahdollisesti hidastaa kulutusta, investointeja ja rekrytointeja. Indonesian talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 5,47 prosenttia, ja presidentti Prabowo Subianto on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi 8 prosentin kasvun vuoteen 2029 mennessä. Luotonannon tukemiseksi Bank Indonesia on myös alentanut pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia ja tarjonnut luottokannustimia. Nämä toimet voivat lieventää vaikutuksia, mutta ne eivät poista rupian puolustamisen ja rahoituksen kohtuuhintaisena pitämisen välistä ristiriitaa.
Mitä sijoittajat seuraavat seuraavaksi
Seuraavaksi nähdään, palauttavatko koronnosto, valuuttamarkkinoiden interventiot ja markkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävät toimet sijoittajien luottamuksen. Rupia liikahti tuskin lainkaan heti päätöksen jälkeen, mikä osoittaa, etteivät korkeammat korot yksin ehkä hälvennä poliittisia epäilyksiä tai käännä dollarin vahvistumista. Osa analyytikoista ennustaa korkojen nousevan 6,5 prosenttiin tai sitä korkeammalle vuonna 2027, mutta kyse on ennusteista, ei keskuspankin sitoumuksesta. Sijoittajat seuraavat Federal Reserven tulevia liikkeitä, rupiaa, pääomavirtoja ja MSCI:n edellyttämien uudistusten edistymistä.