Marraskuun 19. päivänä Somalia antoi Arabiemiirikuntien suurlähettiläälle 72 tuntia aikaa poistua maasta, syytti Abu Dhabia suvereniteettinsa loukkaamisesta ja kutsui oman lähettiläänsä takaisin.
Jyrkkä diplomaattinen kiista
Tiedotusministeri Abdifatah Kasim Mohamud syytti Arabiemiirikuntia Somalian suvereniteetin loukkaamisesta, mutta ei maininnut uutta välikohtausta. Kaksi päivää aiemmin presidentti Hassan Sheikh Mohamud syytti Abu Dhabia Mogadishua vastustavien aluehallintojen tukemisesta ja joukkojen perustamisen auttamisesta kansallisen komentoketjun ulkopuolelle.
Arabiemiirikunnat kutsui määräystä vihamieliseksi ja sanoi Mogadishun vetävän maan mukaan sisäiseen valtataisteluun. Abu Dhabi kertoi sulkeneensa Mogadishun-suurlähetystönsä ja vetäneensä henkilöstönsä sieltä tammikuussa, joten määräyksen käytännön vaikutus jäi epäselväksi.
Keskeneräinen liittovaltion ratkaisu
Keskushallinnon romahdettua vuonna 1991 aluehallinnot rakensivat omia instituutioita, turvallisuusjoukkoja ja tulonlähteitä. Vuoden 2012 väliaikaisella perustuslailla luotiin liittovaltiojärjestelmä, mutta valta- ja resurssijaosta ei päästy sopuun.
Arabiemiirikunnat kehitti liike-elämän ja turvallisuusyhteistyön suhteita Somalilandiin, Puntlandiin ja Jubalandiin Berberan, Bosason ja Kismayon satamien ympärille. Abu Dhabi tavoittelee kaupallisia jalansijoja laivareiteillä ja vaikutusvaltaa Afrikan sarvessa. Mogadishu sanoo tällaisten sopimusten sivuuttavan liittovaltion hallituksen ja auttavan aluehallintoja rahoittamaan itsenäisyyttään.
Aiemmat välirikot ja kiistan panokset
Tammikuussa Somalia perui Arabiemiirikuntien kanssa tehdyt satama- ja turvallisuussopimukset. Viranomaiset yhdistivät päätöksen tietoihin, joiden mukaan Jemenin separatistijohtaja Aidarous al-Zubaidi matkusti Somalian alueen kautta Arabiemiirikuntiin rekisteröidyllä lentokoneella ilman asianmukaista lupaa. Somalivirkamies nimesi tämän yhdeksi syyksi ja viittasi samalla laajempaan tyytymättömyyteen Arabiemiirikuntien suhteisiin aluehallintojen kanssa. Osa somaleista uskoo Arabiemiirikuntien edesauttaneen sitä, että Israel tunnusti Somalimaan joulukuussa 2025, mutta kyseessä on edelleen väite.
Liittovaltion hallitus sanoo, että sen on hyväksyttävä ulkomaiset sopimukset, valvottava turvallisuusjoukkoja ja hallittava kansallista aluetta. Aluejohtajat torjuvat Mogadishun tekemät sopimusten peruutukset ja sanovat, ettei se voi mitätöidä heidän sopimuksiaan. Reuters kertoi somalialaisiin korkea-arvoisiin lähteisiin viitaten, että Arabiemiirikunnat maksoi yhä palkkoja ja tarjosi logistiikkatukea noin 3 400 somalialaiselle sotilaspoliisille ja erikoisjoukkojen jäsenelle Mogadishussa ja sen ympäristössä. Tuen katkaiseminen voisi vahingoittaa molempia osapuolia, myös al-Shababbia vastaan taistelevia somalialaisjoukkoja.
Edessä vaikea koetus
Kiista kärjistyy maan sisäisen valtataistelun keskellä. Somalian korkein oikeus katsoi presidentti Hassan Sheikh Mohamudin toimikauden päättyneen ja vaati vaalien järjestämistä 90 päivän kuluessa; hallitus torjui päätöksen. Tämä ei osoita, että sisäpolitiikka olisi johtanut suurlähettilään karkottamiseen.
Koetuksena on, pystyykö Mogadishu edellyttämään, että ulkomaiset satama- ja turvallisuussopimukset tehdään liittovaltion hallituksen kautta. Jos Arabiemiirikuntien kuvaus pitää paikkansa, suurlähettilään lähtö saattaa olla lähinnä muodollinen ele; vaikeampi koetus on se, muuttavatko aluehallinnot suhteitaan Abu Dhabiin. Nopea paluu normaaleihin suhteisiin vaikuttaa epävarmalta.