Harava News -sivuston sisältö on tekoälyn tuottamaa ja voi sisältää virheitä.

Miten Bukele raivasi tien kolmannelle kaudelleen?

Fokus🇸🇻Politiikka

Uutinen tämän artikkelin taustalla: Nayib Bukele rekisteröityi tavoittelemaan kolmatta kautta El Salvadorissa

Nayib Bukele ilmoittautui ehdokkaaksi El Salvadorin helmikuussa 2027 pidettäviin presidentinvaaleihin sen jälkeen, kun oikeuden päätökset ja perustuslain muutokset raivasivat tien hänen kolmannelle peräkkäiselle kaudelleen.

Vuoden 2027 vaalikamppailu alkaa

Bukele jätti ehdokkuusasiakirjat El Salvadorin korkeimmalle vaalituomioistuimelle ennen marraskuun määräaikaa, ja varapresidentti Félix Ulloa oli hänen ehdokasparinaan. Äänestyspäiväksi on määrätty 28. helmikuuta 2027. Reutersin mukaan mielipidemittauksissa Bukele on selvästi oppositioehdokkaita edellä, mutta ehdokkaaksi ilmoittautuminen ei tarkoita, että hän olisi voittanut.

Tie aukesi vuonna 2021, kun Bukelen puolue sai parlamentissa enemmistön. Parlamentin jäsenet erottivat korkeimman oikeuden perustuslakijaoston viisi tuomaria ja nimittivät tilalle uudet. Uudet tuomarit katsoivat, että presidentti voi tavoitella toista peräkkäistä kautta, mikä avasi tien perustuslain voimassa olevan kiellon kiertämiseen ja raivasi Bukelelle tien vuoden 2024 uudelleenvalintaan. Kriitikot huomauttivat, että tuomioistuimen kokoonpano vaihtui juuri ennen presidenttiä hyödyttänyttä päätöstä. Bukelen murskavoitto vuonna 2024 vahvisti hänen asemaansa ja antoi hänen puolueelleen selvän enemmistön parlamentissa.

Turvallisuustilanteen paraneminen ja huoli oikeuksista

El Salvador oli kärsinyt vuosia jengien vallasta ja äärimmäisestä väkivallasta. Bukelen hallitus julisti poikkeustilan maaliskuussa 2022 ja käynnisti joukkopidätykset. Human Rights Watch toteaa, että tehoisku vähensi jengiväkivaltaa huomattavasti, ja monet kannattajat katsovat sen tehneen arjesta turvallisempaa. Poikkeustilan nojalla oikeusturvan takeet kuitenkin keskeytettiin. Human Rights Watch raportoi laajamittaisista mielivaltaisista pidätyksistä, kaltoinkohtelusta säilössä sekä muista ihmisoikeusloukkauksista.

Säännöt muuttuvat jälleen

Heinäkuussa 2025 parlamentin jäsenet poistivat perustuslaista presidentin toimikausien määrää koskevat rajoitukset. Samalla presidentin toimikaudet pidennettiin viidestä kuuteen vuoteen, vaalien toinen kierros poistettiin ja presidentinvaalit aikaistettiin vuodesta 2029 vuoteen 2027, mikä lyhensi Bukelen nykyistä kautta. Hallituspuolueen mukaan muutoksilla vähennettäisiin vaalikustannuksia ja lisättäisiin vakautta. Saman vuoden alkupuolella parlamentin jäsenet olivat muuttaneet perustuslain muuttamista koskevia sääntöjä niin, että yksi parlamentti saattoi hyväksyä perustuslain muutokset kahden peräkkäisen parlamentin äänestysten sijaan. Heinäkuun lakipaketti hyväksyttiin äänin 57–3.

Kiistaa demokratian valvontamekanismeista

Perustuslakijuristi Daniel Olmedon mukaan uudistus on ristiriidassa presidentin vallanvaihtoa turvaavien vanhempien perustuslain säännösten kanssa. Amerikan ihmisoikeustuomioistuin on erillisessä, sitomattomassa neuvoa-antavassa lausunnossaan todennut, että rajoittamaton uudelleenvalinta on ristiriidassa edustuksellisen demokratian kanssa. Kriitikoiden mukaan toimikausirajoitusten poistaminen samalla, kun muita vallan tasapainottamisen mekanismeja heikennetään, uhkaa vähentää vaalien tehoa presidentin vallan rajoittamisessa. Hallitus torjuu väitteet, joiden mukaan se heikentäisi demokratiaa. Human Rights Watch raportoi myös toimittajiin ja kansalaisyhteiskunnan ryhmiin kohdistuvasta painostuksesta, mikä herättää kysymyksiä siitä, voivatko kriitikot puhua ja järjestäytyä vapaasti vaalikampanjan aikana.

Mitä vaaleissa punnitaan

Bukele on selvä ennakkosuosikki, mutta tulosta ei tiedetä etukäteen. Vaalien uskottavuus riippuu myös siitä, voivatko vastustajat kilpailla vapaasti ja onko äänestäjillä todellinen valinnanvara. Ilman toista kierrosta eniten ääniä saanut ehdokas voi voittaa saamatta äänten enemmistöä, mikä voi olla merkityksellistä, jos äänet jakautuvat useiden ehdokkaiden kesken. Jos Bukele voittaa, uusi kuusivuotiskausi pitää hänet virassa vuoteen 2033 asti. Keskeinen kysymys on, voiko turvallisuudesta kumpuava kansansuosio olla rinnakkain riippumattomien, presidentin valtaa rajoittavien valvontamekanismien kanssa.