Tonga julisti hätätilan, kun El Niñon aiheuttama kuivuus uhkaa vesivaroja, maataloutta, karjaa ja kansanterveyttä koko saarivaltakunnassa.
Kuivuusennuste käy yhä huolestuttavammaksi
Tongan ilmatieteen laitos varoitti, että El Niño tuo mukanaan keskimääräistä vähemmän sateita etenkin saarille, joilla ollaan riippuvaisia sadevesisäiliöistä. Lokakuuhun mennessä koko maassa oli havaittu kuivia tai erittäin kuivia oloja. Marraskuun ennusteessaan laitos kertoi, että useilla saariryhmillä oli julistettu kuivuustila, kun taas toisilla oli voimassa varoitus tai hälytys.
El Niño on luonnollinen ilmastovaihtelu, jossa trooppisen Tyynenmeren keskiosan ja itäosan poikkeuksellisen lämmin merivesi muuttaa sääoloja. Tongan ennusteen mukaan edessä on pitkä ajanjakso, jolloin sademäärät jäävät poikkeuksellisen pieniksi. Tongan ilmatieteen laitoksen marraskuun ennusteessa hyvin kuivien olojen todennäköisyydeksi arvioitiin 80–100 prosenttia koko maassa marraskuussa ja marraskuun ja tammikuun välisenä aikana. Laitoksen mukaan kyseessä voi olla hyvin voimakas El Niño, mahdollisesti voimakkain sitten luotettavien mittausten alkamisen vuonna 1950.
Miksi vähäiset sateet vaarantavat yhteisöt
Tongan yhteisöt ovat hajallaan lukuisilla saarilla, ja makean veden lähteet vaihtelevat alueittain. Kotitaloudet keräävät usein katoilta sadeveden säiliöihin, kun taas pohjavesivarat voivat olla niukat ja haavoittuvat. Kun sateet jäävät pois, säiliöiden vesimäärä hupenee ja kaivoihin, yleiseen vesihuoltoon sekä viljelyyn ja karjalle tarvittavaan veteen kohdistuu enemmän paineita. Hallituksen kuivuusennuste varoittaa säiliöiden vesimäärien vähenemisestä tai ehtymisestä, pohjavesivarojen hupenemisesta, satojen pienenemisestä, elintarvikekustannusten noususta sekä sanitaatioon ja terveyteen kohdistuvien riskien kasvusta.
Mitä hätätila mahdollistaa
Tongan virkaatekevä pääministeri julisti hätätilan katastrofien hallinnasta vastaavan ministeriön suosituksesta katastrofiriskien hallintaa koskevan vuoden 2021 lain nojalla. Hallituksen mukaan virastojen ja pelastuspalvelujen oli voitava käyttää toimivaltuuksiaan avun koordinointiin sekä ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien riskien vähentämiseen. Viranomaisten on arvioitava tilanne ennen hätätilan voimassaoloajan päättymistä ja päätettävä, kumotaanko hätätila vai jatketaanko sitä.
Apua toimitetaan jo saarille
Katastrofivalmiusryhmiä on lähetetty syrjäisille saarille mukanaan vedenpuhdistusjärjestelmiä ja kuorma-autoja, jotka voivat kuljettaa 8 000–10 000 litraa vettä kerralla. Lisää lähetyksiä suunniteltiin pohjoisille saarille. Hallitus oli myös hyväksynyt 1,8 miljoonaa pa’angaa maatalouden tukemiseen, muun muassa viljelijöiden ja karjan vedensaannin turvaamiseen. Koulut päättävät lukuvuoden tavallista aiemmin, mikä osoittaa, että kuivuus häiritsee jo arkea.
Seuraavaksi koetellaan puhtaan veden saatavuutta
Välitön koetinkivi on, saadaanko puhdasta vettä toimitettua yhteisöille nopeammin kuin niiden vesivarannot hupenevat. Tämä on erityisen tärkeää ihmisille, joilla on vain vähän varastointitilaa, viljelijöille, joiden on tasapainoteltava kotitalouksien ja maatalouden vedentarpeen välillä, sekä ihmisille, jotka ovat riippuvaisia luotettavista sanitaatio- ja terveyspalveluista. Ennuste ei kerro varmasti, kuinka paljon sadetta kukin saari saa, mutta sen mukaan hyvin kuivien olojen odotetaan jatkuvan tammikuuhun asti. RNZ:n mukaan kuivuuden vaikutukset voivat jatkua ainakin kesäkuuhun 2027. Hallitus kertoo arvioivansa tilannetta ennen kuin se päättää hätätilan päättämisestä tai jatkamisesta.