Venäjän joukot käynnistivät uuden lennokki- ja ohjusiskujen aallon eri puolille Ukrainaa surmaten ainakin neljä ihmistä vain tunteja sen jälkeen, kun Moskova oli torjunut Saksan korkean tason vetoomukset sotilaallisten jännitteiden lieventämisestä.
Yölliset ja aamuiset iskut osuivat useille alueille sytyttäen tulipaloja ja vaurioittaen infrastruktuuria pääkaupunki Kiovassa sekä sitä ympäröivillä paikkakunnilla, kuten Vyšnevessä ja Fastivissa. Ukrainan pelastusviranomaiset vahvistivat siviiliuhreja ja loukkaantumisia räjähdelennokkien osuttua muihin kuin asuinrakennuksiin, yrityksiin ja ajoneuvoihin, minkä lisäksi erillisiä iskuja tehtiin myös eteläiselle Odessan satama-alueelle. Tappava ilmaisku seurasi suoraan Saksan ulkoministeri Johann Wadephulin ja Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrovin tapaamista Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.
Istunnossa – jonka uskotaan olleen maiden ulkoministerien ensimmäinen kasvokkainen tapaaminen sitten vuoden 2022 hyökkäyksen – Wadephul vaati Moskovaa luopumaan toiminnasta, jota Berliini kuvaili vaaralliseksi eskalaatioksi Saksaa ja Natoa kohti. Lavrov kuitenkin hylkäsi Saksan vetoomuksen tylysti kutsuen keskustelua tuloksettomaksi ja syyttäen Berliiniä toimimisesta Ukrainan tärkeimpänä sotilaallisena tukijana sekä pyrkimyksestä hallita Eurooppaa. Maiden diplomaattisuhteet olivat jo ennestään heikentyneet jyrkästi viime viikkoina Leipzig/Hallen lentoasemalle tehdyn lennokkisabotaasiyrityksen vuoksi, josta saksalaistutkijat syyttivät Kremliä ja joka johti konsulaattien vastavuoroisiin sulkemisiin.
Lavrov sivuutti nämä syytökset YK-puheessaan ja varoitti länsivaltoja sekaantumasta sotaan enempää. Samaan aikaan osapuolten välinen ilmasota on kiihtynyt: Venäjän joukot laukaisevat toistuvasti liitopommeja ja iskulennokkeja Ukrainan joukkojen iskiessä vastaiskuin Venäjän energia- ja teollisuuslaitoksiin. Uusi iskujen aalto korostaa diplomaattisen vuoropuhelun jatkuvaa kyvyttömyyttä pysäyttää vihollisuuksia tai hillitä kasvavia siviiliuhreja.