Kazakstanin ja Azerbaidžanin avaama 380 kilometriä pitkä Kaspianmeren valokuituyhteys muuttaa pitkään luvatun digitaalisen käytävän fyysiseksi infrastruktuuriksi, mutta pelkkä kaapeli ei kykene tekemään Aasian ja Euroopan välisestä dataliikenteestä häiriönsietoista.
Vuosien pohjatyö meren alla
Lokakuun 15. päivän seremoniassa presidentit Kassym-Jomart Tokayev ja Ilham Aliyev juhlistivat Kazakstanin Aktaun ja Azerbaidžanin Sumgaitin välistä yhteyttä. Heidän hallituksensa kuvailevat sitä yhteydeksi Kazakstanista, Keski-Aasiasta ja Kiinasta Eurooppaan suuntautuvalle liikenteelle. Kaapelin ilmoitettu suunnittelukapasiteetti on vähintään 400 terabittiä sekunnissa, ja hankkeen toteutti CaspiLink, joka on Kazakhtelecomin ja AzerTelecomin yhteisyritys. Kazakstanin valtiollinen sijoitusrahasto Samruk-Kazyna ilmoitti, että presidenteille annettiin tilannekatsaus linjan toimintavalmiudesta.
Virstanpylväs kruunaa huomattavasti pidemmän ponnistelun. Hankkeen juuret juontavat vuonna 2019 tehtyyn sopimukseen ja samana vuonna järjestettyyn seremoniaan, joka merkitsi rakennustöiden alkamista Kazakstanissa. Nämä poliittiset askeleet eivät kuitenkaan johtaneet toimivaan kaapeliin. Maiden teleoperaattorit herättivät hankkeen uudelleen henkiin vuosina 2022 ja 2023 solmituilla sopimuksilla, joihin kuului yhteisyrityksen perustaminen linjan rakentamiseksi ja operoimiseksi. Tätä seurasivat tekniset tutkimukset, reitin valinta ja muut valmistelut; merenpohjan asennustyöt tehtiin vuonna 2026. Toisin sanoen lokakuun avaus perustuu vuosien työhön, jolla diplomaattinen tavoite muutettiin rahoitetuksi, kartoitetuksi ja asennuskelpoiseksi hankkeeksi.
Vaihtoehtoinen reitti maayhteyksien rajoissa
Strateginen houkuttelevuus on selvä: Keski-Aasia on sisämaata, ja sen kansainväliset internetyhteydet ovat pitkään nojanneet vahvasti Venäjän kautta kulkeviin reitteihin. Internet Societyn tukemassa tutkimuksessa tätä riippuvuutta luonnehditaan häiriönsietokyvyn ongelmaksi, mutta samalla huomautetaan, miksi se jatkuu: venäläiset tarjoajat tarjoavat helposti saavutettavia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja yhteyksiä, ja käyttäjät luovat kysyntää venäjänkieliselle ja Venäjällä isännöidylle sisällölle. Kaspianmeren yhteys tarjoaa vaihtoehtoisen länteen vievän väylän ja voisi auttaa kazakstanilaisia operaattoreita ansaitsemaan tuloja Euroopan ja Itä-Aasian välisen liikenteen välittämisestä. Kaupallinen käyttöönotto riippuu kuitenkin siitä, onko vaihtoehto houkutteleva internet-palveluntarjoajille, eikä pelkästään siitä, että kaapeli on olemassa.
Tällä erolla on merkitystä, sillä kaapeli on vain yksi ylitys, ei kokonainen Aasian ja Euroopan välinen verkko. Liikenne tarvitsee edelleen maayhteyksiä molemmilla rannoilla sekä jatkoyhteyksiä Azerbaidžanin ja Etelä-Kaukasian kautta kohti Eurooppaa. Digital Silk Way -aloite hahmottelee laajempaa maalla ja meren alla kulkevan infrastruktuurin järjestelmää; Kaspianmeren osuus on merkittävä palanen, ei koko reitti. 400 terabitin sekuntikapasiteetti on suunnittelukapasiteetti, ei todiste siitä, että 400 terabittiä liikennettä kulkisi jo linjalla tai olisi myyty. Maailmanpankin arvio fyysisestä Keskikäytävästä tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan: reitin tekeminen luotettavaksi edellyttää koordinointia ja investointeja sen eri osuuksilla sekä digitalisaatiota – ei vain yhtä vaikuttavaa infrastruktuurin osaa.
Kauttakulkukeskuksia ja kotimaisia rajoitteita
Hallinta ja kaupalliset intressit keskittyvät hankkeen operaattoreille. CaspiLink vastaa rakentamisesta ja toiminnasta; sen kumppaneita ovat Kazakstanin kansallinen teleoperaattori Kazakhtelecom ja NEQSOL-konserniin kuuluva azerbaidžanilainen runkoverkkotoimittaja AzerTelecom. Ne hyötyvät, jos operaattorit ostavat kapasiteettia ja reitittävät enemmän kansainvälistä dataa Kaspianmeren poikki. Kazakstan ja Azerbaidžan puolestaan saavat mahdollisen roolin digitaalisina kauttakulkukeskuksina. Keski-Aasian naapurimaille reitti voisi tarjota toisen tavan tavoittaa kansainväliset verkot, vaikka hyöty riippuukin itse kaapelin ulkopuolelle ulottuvista liitännöistä.
Hallitukset yhdistävät hankkeen myös pilvipalveluita, tekoälyä ja datakeskuksia koskeviin tavoitteisiin. Nopeammat kansainväliset yhteydet voivat auttaa, mutta ne eivät pysty takaamaan luotettavaa sähkönsaantia, rakentamaan datakeskuksia tai varmistamaan, että yritykset pitävät alueen sääntelyä ja palveluita houkuttelevina. Carnegie Endowmentin analyysi kuvailee sähköä, yhteysreittejä ja politiikkaa toisistaan riippuvaisina rajoitteina Keski-Aasian digitaalisille tavoitteille. Eikä uusi fyysinen reitti ole automaattisesti toimintavarma: jos liikenne keskittyy yhteen ainoaan maihinnousupisteeseen tai jatkoyhteyteen, siellä tapahtuva häiriö voi silti heikentää luvattua varmennusta.
Kaupallisen käyttöönoton käytännön testi
Seuraava testi onkin käytännöllinen: vakiintuuko kaapeli kaupalliseen käyttöön, mitkä teleoperaattorit ostavat kapasiteettia, kuinka paljon liikennettä se houkuttelee ja muodostavatko ympäröivät verkot aidosti erillisiä reittejä Eurooppaan. AzerTelecomin elokuussa julkaisemassa päivityksessä todettiin, että rannikon liitäntätyöt ja maanpäällinen rakentaminen olivat edelleen kesken ja täyden toiminnan odotettiin alkavan vuoden 2026 loppuun mennessä; Samruk-Kazynan lokakuinen tiedote puolestaan kuvaili rannikkoinfrastruktuurin valmistuneen ja linjan olevan toimintavalmis. Nämä päivitykset osoittavat edistystä, mutta käyttöaste ja jatkoyhteydet näyttävät, vähentääkö uusi reitti merkityksellisesti riippuvuutta olemassa olevista yhteyksistä. Kaapeli on merkittävä lisäys Keskikäytävän digitaaliseen infrastruktuuriin. Jää kuitenkin nähtäväksi, kehittyykö siitä häiriönsietoinen käytävä vai suuren kapasiteetin linkki, jonka molemmissa päissä on heikot liitännät.