JAXA vahvisti, että sen MMX-avaruusalus irtosi H3-raketistaan noin 71 minuuttia laukaisun jälkeen 20. lokakuuta 2026 Japanin aikaa ja asettui suunnitellulle kiertoradalleen.
Mitä Phobos voi paljastaa
Tutkijat eivät tiedä, miten Phobos syntyi. Sen tumma pinta muistuttaa runsaasti hiiltä sisältäviä asteroideja, mikä tukee ajatusta siitä, että Mars kaappasi sen kiertoradalleen. Phobos ja Deimos kuitenkin kiertävät Marsia lähes pyöreillä radoilla sen päiväntasaajan tasossa, mikä sopii paremmin teoriaan siitä, että kuut muodostuivat suuren törmäyksen synnyttämästä aineksesta. Kolmas vaihtoehto perustuu NASA:n tutkijoiden tietokonesimulaatioihin: Marsin painovoima on saattanut repiä ohittaneen asteroidin palasiksi, joista osa muodosti myöhemmin kiekon ja siitä kuita. Nämä selitykset ovat toistaiseksi vahvistamattomia.
Tarkempi katse kuuhun
MMX:n on määrä tutkia Phoboksen muotoa, pintaa, koostumusta sekä painovoimaa ja havainnoida samalla Deimosta. Sen NASA:n toimittama MEGANE-instrumentti mittaa Phoboksesta tulevia gammasäteitä ja neutroneja kuun alkuainekoostumuksen selvittämiseksi. JAXA suunnittelee keräävänsä vähintään 10 grammaa näytemateriaalia. Kairauslaitteisto on suunniteltu ulottumaan pinnan alle, ja lisäksi NASA:n toimittama pneumaattinen näytteenotin kerää irtoainesta typpipulssien avulla.
Näyte voi sisältää myös kiveä, joka on sinkoutunut Marsista törmäysten seurauksena. JAXA:n tutkijoiden tekemät simulaatiot viittaavat siihen, että törmäykset ovat saattaneet muuttaa tätä ainesta vähemmän kuin Maasta löytyneitä Mars-meteoriitteja. Tunnistettavat marsilaiset mineraalijyväset voisivat tarjota uutta tietoa planeetan geologisesta menneisyydestä, mutta niiden läsnäolo ei ole varmaa. MMX:n pääasiallinen näyte saadaan Phobokselta, eikä alus laskeudu suoraan Marsiin.
Näytteenoton haasteet
MMX pohjautuu Japanin Hayabusa- ja Hayabusa2-näytteennoutolentoihin, mutta toiminta Marsin kuiden lähellä on vaativampaa. Hankkeen selvitystyö alkoi vuonna 2015, ja laukaisu viivästyi aiemmasta vuoden 2024 tavoitteesta, kun ensimmäinen H3-raketin lento epäonnistui vuonna 2023 ja JAXA päätti tehdä alukselle lisää maassa tehtäviä tarkistuksia.
Phoboksen painovoima on vain noin kahdestuhannesosa Maan painovoimasta, mikä tekee turvallisesta laskeutumisesta vaikeaa: alus ei saa pomppia tai menettää kosketusta pintaan. Ranskalais-saksalaisen Idefix-kulkijan on tarkoitus tutkia maastoa ja auttaa selvittämään edellytykset näytteenotolle. Se testaa myös kulkijan liikkumista kuun äärimmäisen heikossa painovoimassa. ESA kuvailee laskeutumista, ohjailua ja näytteenottoa kohteessa keskeisiksi insinööritaidon haasteiksi.
Pitkä matka takaisin Maahan
Phoboksen maaperä saattaa sisältää ainesta useista eri lähteistä, joten tutkijat vertaavat näytteitä MMX:n kiertoratamittauksiin ja laskeutumisalueiden havaintoihin. Tulokset voivat tukea jotakin syntyteoriaa, paljastaa aiempaa mutkikkaamman historian tai osoittaa, ettei kuiden alkuperää voi selittää yhdellä ainoalla prosessilla. Ne voivat myös auttaa tutkijoita ymmärtämään, miten vesi ja orgaaniset yhdisteet liikkuivat varhaisessa aurinkokunnassa ja miten Mars kehittyi.
JAXA suunnittelee MMX:n saapuvan Marsiin elokuussa 2027, kartoittavan kuita, ottavan Idefix-kulkijan käyttöön noin vuosina 2028–2029 ja keräävän näytteet ennen Marsin järjestelmästä poistumistaan. Paluukapselin on määrä palata vuonna 2031, ja sen talteenotto on suunniteltu Etelä-Australiaan. Kaikki laukaisun jälkeiset aikataulut ovat edelleen suunnitelmia, ja laskeutuminen sekä näytteiden palauttaminen ovat vielä edessä.