Kolme suurta Euroopan parlamentin poliittista ryhmää on luonnostellut sopimusta, joka lieventäisi EU:n vuoden 2035 autojen päästötavoitetta ja sallisi autonvalmistajien lukea vähähiilisen EU-teräksen osaksi tavoitteen täyttämistä.
Näin teräshyvitykset toimisivat
Luonnoksen mukaan autonvalmistajien olisi vähennettävä uusien autojen keskimääräisiä päästöjä 87,5 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä, ja vähähiilisen EU:ssa valmistetun teräksen käytöstä voisi saada enintään 7,5 prosenttiyksikön edestä hyvitystä vaatimusten täyttämiseen. Euroopan komission ehdotuksessa tavoitellaan pakokaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla ja jäljelle jäävän 10 prosentin kompensointia.
EU hyväksyi vuonna 2023 osana ”Fit for 55” -ilmastopakettiaan tavoitteeksi vähentää uusien autojen ja pakettiautojen päästöjä 100 prosentilla vuodesta 2035 alkaen. Kyseessä on valmistajien myymien uusien ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä koskeva vaatimus, ei kielto omistaa tai ajaa nykyisiä bensiini- ja dieselautoja. Komission vuoden 2025 ehdotus alkoi höllentää vaatimusta ja avasi mahdollisuuden joidenkin uusien hybridien ja polttomoottoriautojen myyntiin myös vuoden 2035 jälkeen.
Teräshyvitykset muuttaisivat sitä, miten valmistajat täyttävät koko autokantaa koskevan tavoitteen, eivät yksittäisen auton pakokaasupäästöjä. Ne voisivat antaa autonvalmistajille enemmän liikkumavaraa myydä joitakin enemmän päästäviä malleja ja silti täyttää koko autokantaa koskevan vaatimuksen sekä kannustaa niitä valitsemaan puhtaampia materiaaleja.
Miksi lainsäätäjät palaavat sääntöön
Autonvalmistajat ja niiden poliittiset liittolaiset sanovat, että siirtyminen sähköautoihin etenee epätasaisesti ja tiukat säännöt voivat aiheuttaa kustannuksia tai seuraamuksia ennen kuin riittävän moni asiakas on valmis vaihtamaan autoa. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun katsauksessa mainitaan sähköautojen korkeampi hankintahinta ja huoli niiden jälleenmyyntiarvosta sekä alan alttius kansainväliselle kilpailulle ja toimitusketjujen riskeille. Politicon mukaan ilmastovirkamiehet varoittivat sisäisesti ennen komission vuoden 2025 ehdotusta, että oli liian aikaista päätellä, etteivät valmistajat pystyisi täyttämään voimassa olevaa tavoitetta.
Ranska ja Saksa, joilla molemmilla on merkittävä autoteollisuus, sopivat viime viikolla vuoden 2035 tavoitteesta, jossa päästöjä vähennettäisiin 90 prosenttia ilman velvoitetta korvaaviin toimiin. Se on teräshyvityksistä poikkeava tapa lisätä joustoa. Komission mukaan sen ehdotus antaisi valmistajille joustovaraa ja samalla säilyttäisi markkinoille kannusteen sähköistymiseen.
Ilmastoon ja teollisuuteen liittyvät kompromissit
Teräksenvalmistajat voisivat hyötyä, jos hyvitykset luovat vakaata kysyntää puhtaammalle teräkselle ja tukevat investointeja uusiin tuotantomenetelmiin. EUROFERin mukaan EU:n terästuotanto laski vuonna 2025 ennätyksellisen alhaiseksi, kun taas tuonti kattoi noin 30 prosenttia EU:n teräksen kulutuksesta.
International Council on Clean Transportation varoittaa, että teräksen päästöt kuuluvat jo EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, joten autojen lisäpäästöjä ei välttämättä vastaisi teräksenvalmistuksen päästöjen lisävähennys. Sen mukaan hyvitykset voisivat silti tukea investointeja, jos ne rajataan aidosti fossiilittomaan tuotantoon.
Hyvitykset voisivat kannustaa autonvalmistajia hankkimaan vähäpäästöisempiä materiaaleja, mutta samalla niiden avulla voisi täyttää pienemmän osan tavoitteesta vähentämällä pakokaasupäästöjä – mikä oli alkuperäisen säännön painopiste. Kriitikot varoittavat, että toistuvat muutokset voivat heikentää sähköautoja ja niihin liittyviä toimitusketjuja rakentavien yritysten investointisuunnitelmien ennakoitavuutta. Ei ole selvää, suojaako jousto Euroopan teollisuutta vai hidastaako se sen siirtymää.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Kolmen poliittisen ryhmän on vielä hyväksyttävä kompromissinsa parlamentin kannaksi. Sen jälkeen parlamentin ja EU-maiden hallitusten on sovittava yhteisestä tekstistä, ennen kuin lakia voidaan muuttaa. Ehdotuksen ilmoitetaan odottavan valiokunnan päätöstä, ja 23. marraskuuta on merkitty alustavaksi täysistuntopäiväksi, ei varmaksi ajankohdaksi. Nykyinen 100 prosentin tavoite pysyy voimassa, kunnes tarkistettu asetus hyväksytään.