Lähes 200 valtiota hyväksyi perjantaina 30. lokakuuta Armeniassa järjestetyssä YK:n luonnon monimuotoisuushuippukokouksessa sopimukset, joiden tavoitteena on vauhdittaa edistymistä kohti maailmanlaajuista tavoitetta pysäyttää ja kääntää luonnon köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä.
Valtuuskunnat hyväksyivät tekstit sen jälkeen, kun neuvottelut Jerevanissa venyivät konferenssin suunniteltua päättymisaikaa pidemmälle. Neuvottelut kestivät lähes kaksi viikkoa. Lopullisia versioita ei julkistettu heti.
Osa sopimusten yksityiskohdista jäi siksi epäselväksi. Epäselvää oli myös, mitkä ehdotukset jäivät voimaan neuvottelujen jälkeen. COP17-kokouksen keskeisenä tehtävänä oli arvioida edistymistä vuoden 2022 Kunmingin–Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Kehyksen tavoitteisiin kuuluu 30 prosentin suojeleminen maa- ja merialueista sekä saastumisen ja muiden luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen syiden torjuminen. Ennen huippukokousta YK varoitti, että edistyminen oli liian hidasta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvotteluissa kiisteltiin erityisesti luonnonsuojelun rahoituksesta.
Kiistaa aiheuttivat myös tuet, jotka edistävät luonnolle haitallista toimintaa, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tehomaataloutta ja liikakalastusta. Huippukokouksen aikana ilmoitettiin yli 1,8 miljardin dollarin uudesta luonnon monimuotoisuuteen suunnatusta rahoituksesta. Laajempi rahoitusvaje jäi silti huolenaiheeksi.
Sopimukset osoittavat, että poliittinen sitoutuminen on vahvistunut uudelleen. Niiden vaikutus riippuu siitä, muuttavatko maat lupaukset teoiksi.