Euroopan komission 4. marraskuuta 2026 julkaistun raportin mukaan Georgian EU-jäsenyysprosessi on edelleen käytännössä pysähdyksissä, ja demokratian taantuminen on pahentunut vuonna 2024 alkaneen välirikon jälkeen.
Miten prosessi pysähtyi
Georgia haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2022 ja sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2023 sillä ehdolla, että se toteuttaa yhdeksän toimenpidettä, jotka keskittyvät pääasiassa demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin. Vuonna 2024 Georgian Dream -hallitus sääti lain, joka velvoittaa monet ulkomailta rahoitusta saavat kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja tiedotusvälineet rekisteröitymään. Hallituksen mukaan laki parantaisi avoimuutta ja suojelisi maata ulkopuoliselta vaikuttamiselta. Etyjin ihmisoikeustoimisto katsoi, että laki leimaa järjestöt viranomaisen edustajiksi pelkästään siksi, että ne saavat ulkomaista rahoitusta, ja vaati lain kumoamista. Kesäkuussa EU-johtajat totesivat Georgian liittymisprosessin pysähtyneen käytännössä.
Marraskuussa 2024 Georgian hallitus ilmoitti, ettei se pyri aloittamaan liittymisneuvotteluja ennen vuoden 2028 loppua. Pääministeri Irakli Kobakhidzen mukaan Georgia olisi taloudellisesti valmis aloittamaan jäsenyysneuvottelut vuoteen 2030 mennessä, ja hän syytti eurooppalaisia poliitikkoja siitä, että nämä käyttävät avustuksia ja muuta painostusta maan ”kiristämiseen”. EU oli jo kuukausia aiemmin julistanut prosessin pysähtyneeksi, koska uudistuksia ei ollut toteutettu. Komission tuoreimman raportin mukaan demokraattiset instituutiot ovat heikentyneet, kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventunut ja oppositiopuolueiden kieltämiseen tähtäävä oikeusjuttu uhkaa demokraattista moniarvoisuutta.
Mitä raportin vaikeneminen tarkoittaa
Komissio ei ole lakannut vaatimasta Georgialta uudistuksia: sen mukaan alkuperäiset yhdeksän toimenpidettä ovat yhä toteuttamatta, ja ne on käsiteltävä ensisijaisesti. Demokratian taantumisen jatkuessa komissio ei kuitenkaan anna suosituksia liittymisneuvottelujen muista luvuista kuin ”perusasioista” eli demokratiasta, oikeusvaltiosta ja oikeuksista. Georgia on yhä ehdokasmaa paperilla, mutta EU:n mukaan se on ehdokasmaa ”vain nimellisesti”.
Mikä voisi avata tien uudelleen
Georgian Dream sanoo haluavansa yhä EU:n jäseneksi mutta painottaa, että Georgian pitäisi voida edetä omaan tahtiinsa ja torjua ulkopuoliseksi poliittiseksi painostukseksi kuvaamansa toiminta. EU:n mukaan jäsenyys riippuu yhteisten vaatimusten täyttämisestä, ei pelkästä Eurooppaan suuntautumisesta ilmoittamisesta. Komission mukaan prosessi voisi jatkua, jos Georgian viranomaiset muuttavat suuntaa ja sitoutuvat uudelleen demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin.
Kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet kohtaavat kotimaassaan rajoituksia, ja Georgia on menettänyt yli 120 miljoonaa euroa hallitukselleen suoraan maksettavaa EU-tukea. Tavalliset Georgian passin haltijat voivat edelleen matkustaa viisumivapaasti Schengen-alueelle, mutta komissio varoittaa laajemman viisumivapausjärjestelmän olevan vaarassa. Nykyiset rajoitukset koskevat diplomaatti-, palvelu- ja virkapasseja, eivät tavallisia matkustajia.
EU:n ulkoministerien odotetaan keskustelevan Georgiasta tammikuussa 2027 ja käsittelevän mahdollisia lisätoimia. Uusista pakotteista ei ole ilmoitettu. Komission mukaan pelkät tekniset korjaukset eivät avaa tietä uudelleen: hallituksen on ensin peruttava politiikkatoimet, joiden vuoksi EU pysäytti prosessin.