Vuoden 2026 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin 5. lokakuuta Karl Deisserothille, Peter Hegemannille ja Georg Nagelille optogenetiikan kehittämisestä eli menetelmästä, jonka avulla tutkijat voivat ohjata valikoituja hermosoluja valolla.
Menetelmä yhdistää geenitekniikan ja valoherkät proteiinit yksittäisten hermosolujen aktivoimiseksi tai vaimentamiseksi elävissä aivoissa. Hegemann ja Nagel löysivät channelrhodopsinin, yksisoluisissa levissä esiintyvän valoon reagoivan proteiinin, ja Deisseroth puolestaan muokkasi sen käytettäväksi hermosoluissa. Kohdistamalla sinistä valoa muunneltuihin soluihin tutkijat voivat laukaista sähköisiä signaaleja ja havainnoida, miten tietyt hermoverkot vaikuttavat käyttäytymiseen.
Menetelmä auttaa tutkijoita siirtymään pelkästä aivotoiminnan tarkkailusta syy-seuraussuhteiden testaamiseen. Siitä on tullut merkittävä työkalu muistin, tunteiden, liikkumisen sekä häiriöiden, kuten masennuksen ja Parkinsonin taudin, tutkimuksessa. Nobel-komitean mukaan löydöt avasivat uusia mahdollisuuksia kartoittaa sitä, miten aivot tuottavat tunteita, käyttäytymistä ja elimistön toimintoja.
Palkinnolla huomioidaan pikemminkin perustutkimusta kuin valmista hoitomuotoa, joskin havainnot voivat aikanaan viitoittaa tietä uusille lähestymistavoille neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa.